Yhteistyön puute jarruttaa tuottajaorganisaatioiden kasvua – näin viljelijät saadaan mukaan

Tuottajaorganisaatioiden määrä kasvoi viime vuonna kolmella. Suomessa on nyt 14 hyväksyttyä tuottajaorganisaatioita.

Ja lisää tarvitaan, todettiin viime viikon tiistaina Tampereella, missä tuottajaorganisaatiot tapasivat. Mukana oli asiantuntijoita, tuottajaorganisaatioiden edustajia sekä asiasta kiinnostuneita viljelijöitä.

Tuottajaorganisaatiot kyllä kiinnostavat, mutta kaupallinen järjestäytymisaste on useilla sektoreilla matala tai olematon, sanoo hankepäällikkö Vikke Schildt MTK:n Tuovi-hankkeesta, jossa on tunnistettu muutamia keskeisiä tuottajaorganisaatioihin liittyviä haasteita.

Viljelijä ei välttämättä ymmärrä omaa rooliaan riittävästi.

”Markkinoiden toimintaperiaatteita ei ymmärretä. Markkinaosaaminen ei tule äidinmaidosta”, Schildt sanoo.

Osaamisvajeeseen on tarjolla neuvontaa ja koulutusta, hän muistuttaa.

Voidaan myös ajatella, että vaiva perustamisesta kohdistuu vain muutamiin, mutta hyöty jakautuu tasaisesti kaikille. Miksi joku siis ottaisi asian hoitaakseen?

Tuottajaorganisaatio vaatisi toimiakseen aktiiveja, joilla on kykyä ja halua lähteä luotsaamaan toimintaa. Sellaista henkilöä voi olla vaikea löytää.

Schildtin mukaan tuottajaorganisaatioita ei kannata perustaa talkoovoimin. Mukaan kannattaa kuitenkin ottaa vain ne, jotka kykenevät panostamaan toimintaan ajallisesti ja rahallisesti.

”Tuottajaorganisaatiotuet vähentävät oman pääoman tarvetta huomattavasti ja riittävä taloudellinen koko vähentää tilakohtaisia kustannuksia.”

Viljelijäkentällä on havaittavissa keskinäistä epäluottamusta ja haluttomuutta yhteistyöhön.

Etelä-Pohjanmaalla selvitettiin Kannattavuutta tuottajaorganisaatiosta -hankkeessa paikallisten viljelijöiden ajatuksia.

”Pohjalaisviljelijät tuntevat tuottajaorganisaatiokonseptin hyvin tai melko hyvin ja pääosa olisi valmis olemaan jäsenenä”, kertoo Pro Agria Etelä-Pohjanmaan omistajanvaihdosasiantuntija Roope Kurki.

Eniten viljelijöitä arvelutti epäselvyys hyödyistä sekä luottamuksen puute muiden tuottajien sitoutumiseen. Valtaosa oli valmis panostamaan toiminnan käynnistämiseen alle 1 000 euroa.

Luontevin yhteisömuoto eteläpohjalaisille olisi osuuskunta. Kyselystä selvisi myös, että pohjalaiset viljantuottajat toivovat omaa paikallista tuottajaorganisaatiota.

”Paikallinen toimija on helposti lähestyttävä”, Kurki pohtii.

Vuodenvaihteessa 2024–2025 luomukauran hinta nousi lähes 100 euroa tonnilta tuottajaorganisaation vientiponnistelujen johdosta. Kuva: Carolina Husu

Epäuskoa muihin tuottajiin sekä pelkoa epäonnistumisesta voidaan lievittää oikeanlaisilla kannustimilla ja selkeillä pelisäännöillä.

”Tärkeintä on muistaa, että yhteistyöllä on mahdollista kasvattaa koko markkinan arvoa, jolloin kaikki hyötyvät”, Schildt sanoo.

Tuottajaorganisaatioilla on potentiaalia erityislaatuisten tuotteiden vientiin.

”Lisähinta voi olla hyvinkin kaksinumeroinen”, kertoo MTK:n viljelijäasiantuntija Timo Jaakkola.

Poikkeuksellisempiakin tapauksia on.

Esimerkiksi vuodenvaihteessa 2024–2025 luomukauran hinta nousi lähes 100 euroa tonnilta. MT totesi tuolloin, että hintakehitykseen johtanut ainoa merkittävä muutos kotimarkkinassa oli tuottajaosuuskunta Vilja-Tavastian syksyllä käynnistämä luomukauran vienti Latviaan.

Viennistä hyötyivät kaikki luomukauran tuottajat, eivät vain Vilja-Tavastian tuottajat.

Pro Agria Länsi-Suomen hankevetäjä Pia Wessman on ollut mukana perustamassa kahta viime vuonna toimintansa aloittanut tuottajaorganisaatiota.

Hän muistuttaa, että tuottajaorganisaation käyntiin polkaiseminen on tavallaan kuin start up -yritys.

”Alussa ei ole paljon muuta kuin idea, jonka ympärille täytyisi nopeasti saada rakennettua toimiva liiketoimintamalli.”

Wessmanin näkemyksen mukaan se on iso haaste tuottajaorganisaation perustamista suunnitteleville, joilla ei ole vielä valmista organisaatiota taustalla.

”Toisaalta se on myös valtavan iso mahdollisuus – aivan kuten start upeilla.”

Varmaa on se, että haasteita tulee.

Jotta tuottajaorganisaatioita saadaan enemmän ja toimivimmiksi, tarvitaan kulttuurin muutosta.

”Täytyy siirtyä vastakkainasettelusta yhteistyöhön.”