Eteläisen Suomen ja rannikon pellot kohta kylvetty ‒ monin paikoin kaivataan sadetta

Kylvöt ovat edenneet kuluneella viikolla nopeasti lähes koko maassa. Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla kylvöissä häämöttää loppusuora, ilmenee Vilja-alan yhteistyöryhmän Vyrin tuoreesta kylvöseurannasta.

Hyvän sään ansiosta esimerkiksi Uudellamaalla on saatu kirittyä umpeen kylvöjen myöhäisyyttä.

Varsinais-Suomessa kasvukauden arviodaan olevan noin viikon myöhässä normaalista. Toisaalta kylvöjä on saatu monilla tiloilla valmiiksi aiemmin kuin vuosi sitten.

Vielä kylvämättömät pellot kovettuvat ja kuivuvat vauhdilla. Paikalliset sadekuurot ovat keskeyttäneet töitä ja aiheuttaneet paikoin peltojen pinnan kuorettumista.

Osa tiloista on tarkoituksella viivyttänyt rypsin kylvöä. Rypsin lisäksi eniten on kylvämättä ohraa, kauraa, kuminaa sekä ympäristönurmia ja riistapeltoja.

Kevään edetessä pelloille on alettu päästä muuallakin kuin eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla. Työt etenevät vauhdilla, sillä loppuviikoksi on ennustettu sateita.

Metsän reunoissa on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa edelleen lunta, mikä hidastaa peltojen kuivumista.

Kainuussa ja Lapissa kylvöjä ei ole aloitettu.

Viime päivien lämpö on jouduttanut orastumista ja taimettumista sekä nurmien ja talvehtineiden syysviljojen kasvua.

Monin paikoin kaivataan lämmön lisäksi maltillista sadetta kasvuun lähdön nopeuttamiseksi ja kuivuutta torjumaan. Paikoin on ollut hallaöitä.

Varsinais-Suomessa sokerijuurikkaat ovat taimettuneet melko hyvin. Viljat alkavat olla oraalla ja herne sekä rapsi taimettua.

Niin ikään Länsi-Uudellamaalla, Satakunassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ensimmäiset viljat ovat oraalla, mutta kasvustot ovat paikoin epätasaisia.

Ensimmäiset kylvökset ovat orastuneet myös alueilla, joilla kylvöt päästiin aloittamaan selvästi ensimmäisiä alueita myöhemmin. Esimerkiksi paikoin Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa pellot alkavat vihertää.

Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa hanhet ovat aiheuttaneet todella mittavia tuhoja nurmille ja syysviljoille.

Arvion mukaan nurmilta ensimmäinen rehusato voi olla laajalta alueelta menetetty hanhien aiheuttamien vahinkojen takia.

Lue myös:

Kasvustoja syytä tarkkailla: Ohrakirpat ja rapsikuoriaiset liikkeellä

Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa

Edit. 25.5.22 klo 7.52 otsikkoa täydennetty.