Lypsytiloilla viilennyspuhaltimet ovat yleisiä mutta lihakarjalla harvinaisia – niille on käyttöä myös pakkasilla

Naudanlihantuottaja Jaakko Ilkan Korpelan Tila oy:lle valmistui viime syksyksi uusi 500 kasvatuspaikan lihanautakasvattamo.

Kasvattamo on samassa tilakeskuksessa Lapualla kuin hänen vanhempiensa ja veljensä omistaman Ilkan Tila oy:n nautakasvattamot. Korpelan tilalla on loppukasvatuksessa maitorotuisia ja Ilkan tilalla liharotuisia lihanautoja.

Ajatus viilennyspuhaltimista suunniteltuun uuteen kasvattamoon syntyi Ilkan Atrialle tekemän osa-aikatyön kautta hankkeen maitotilavierailuilla.

”Maitotiloilla on huomattu viilennyspuhaltimien vähentävän kesähelteillä lehmien lämpöstressiä, joten aloin miettiä, toimisiko sama myös lihanaudoilla. Lisäsinkin puhaltimet suunnitelmiin ennen rakennustöiden aloittamista.”

Puhaltimet hän hankki kilpailutuksen perusteella Pellon Groupilta. Hankintaan vaikutti hinnan lisäksi tehtaan läheinen sijainti.

Helikopterituulettimet eivät olleet missään vaiheessa vaihtoehtona, koska ne Ilkan mukaan lähinnä sekoittavat ilmaa, eivät viilennä sitä.

Naudanlihatuottaja Jaakko Ilkka havaitsi viilennyspuhaltimia nautakasvattamoonsa suunnitellessa, että niistä on vasta vähän käytännön kokemusta loppukasvattamoissa. Kuva: Arto Takalampi

Uusi loppukasvattamo on 126-metrinen ja pitkittäin sen halkaiseva ruokintapöytä jakaa ritiläpohjaiset kasvatustilat kahtia sonnien ja hiehojen puoleen. Samoin molemmilla puolilla kulkee oma slalom-lietekuilusto.

Puhaltimet sijoitettiin karsinoiden yläpuolelle niiden keskikohtaan, 10 puhallinta molemmin puolin kasvattamoa. Kun ne puhaltavat vastakkaisiin suuntiin, saadaan ilma kiertämään.

Puhaltimien viisiportaista nopeutta säädetään taajuusmuuttajalla. Korvausilma saadaan avattavista kennoikkunoista ja ilma poistuu 23 kattohormista.

Puhallin on helppo asentaa kattorakenteisiin: rungon molemmille puolille on ripustusvaijereita varten kiinnityspisteet ja rungon alaosaan on siirrettävissä omat kiinnityspisteet puhaltimen kaltevuuden säätämiseksi.  Kuva: Arto Takalampi

Kasvattamo valmistui elokuussa kovimpien helteiden jälkeen. Viilennyspuhaltimien vaikutuksista saatiin silti jo esimakua kuun lopun yli 20 asteen lämpöjaksolla: ilma liikkui, vaihtui ja viileni.

”Nyt yli 20 asteen pakkasilla puhaltimista on myös se hyöty, että ykkösnopeudella ne liikuttavat ilmaa ja poistavat höyryn, jolloin paikat pysyvät suhteellisen kuivina. Ero Ilkan Tilan viereiseen ritiläpohjaiseen kasvattamoon on havaittavissa”, hän vertaa.

Pohdinnassa onkin asentaa tulevien remonttien yhteydessä viilennyspuhaltimet myös sinne. Muut ovat kylmäkasvattamoja, joissa ilmanvaihto on erilainen eikä niissä saada puhaltimista vastaavaa hyötyä.

Käytännössä viilennyspuhaltimien hankkiminen ja käyttö loppukasvattamoissa osoittautuivat pioneerityöksi, sillä Jaakko Ilkan mukaan menetelmä on käytössä vain muutamalla tilalla Suomessa.

”Eli lypsynavettojen tapaan niistä ei ole Suomessa juuri kokemusta enkä löytänyt aiheesta tutkimustietoakaan. Toteutin viilennyksen puhaltimilla tavalla, jonka koin parhaaksi nyt saatavilla olevan tiedon perusteella.”

”Sitä en osaa sanoa, eikä kai kukaan muukaan, onko se oikea tapa. Kaikki on tietyllä tavalla arvailua, mutta ajan mittaanhan se varmistuu”, hän pohtii.

Viilennyspuhaltimista on hyötyä lihanaudoille niin kesähelteillä kuin talvipakkasillakin: helteillä ne viilentävät ilmaa ja pakkasilla poistavat kosteuden.  Kuva: Arto Takalampi

Ilkan mielestä oletus samoista viilennyksen hyödyistä lypsylehmillä ja lihanaudoilla tuntui kuitenkin loogiselta. Jos lypsylehmillä on 30 asteen helteillä viilennys, ne kokevat vähemmän lämpöstressiä, jolloin ne syövät ja lypsävät paremmin. Saman pitäisi toimia myös lihanaudoilla: ne jaksavat paremmin syödä ja kasvavat.

”Kun ilma on talvella kuivaa ja raikasta, sairauksiakin pitäisi olla vähemmän. Nautoja ei olekaan tarvinnut juuri lääkitä”, Ilkka sanoo tyytyväisenä.