Siilossa säilytettävä rehuseos käytettään suoraan viereisessä sikalarakennuksessa rehuna. Kuva: Heli Lehtelä
Suomen ensimmäinen: Kuivaava siilo valmistui sopivasti ohran puinneille
Kuivaavassa siilossa voidaan sekoittaa eri viljalajit tai kuivauserät tasalaatuiseksi rehuksi.TilaajalleHuittinen
Arttu Koivulahti, Ivan Dalsgaard ja Juho Riuttamäki kertovat kuivaavan siilon käytön olevan suoraviivaista. Kuivauksen käynnistämiseksi ei tarvitse kuin painaa yhtä nappia. Kuva: Heli LehteläHuittisissa kaikkiaan neljää sikalaa pyörittävä Juho Riuttamäki totesi nopeasti Antti-teollisuuden kesäkuussa lanseeraaman kuivaavan viljasiilon sopivan tarpeisiinsa.
”Mietin asiaa juhannuksen yli, pari päivää, ja sitten tehtiin kaupat. Siilo saatiin pystytettyä juuri sopivasti ohran puinneille, elokuun loppuun. Vaikka juhannuksena sen paikalla oli vielä vanha, 1980-luvulla rakennettu kuivuri”, hän kertoo.
Uuden kuivaus- ja varastointiratkaisun tilavuus on 1 098 kuutiometriä, josta viljatilavuus 880. Sen korkeus on 11,72 metriä.
”Siilossa on valmista rehua vuoden tarpeeksi sen vieressä olevan 1 500 sian lihasikalan käyttöön. Seoksessa on ohraa, kauraa, vehnää ja ruista”, hän toteaa.
Omien peltojen lisäksi rehuviljaa on tuotettu myös naapurien pelloilla. Sujuvuuden nimissä on tärkeää, että vilja saadaan siirrettyä 25 kuution kippimontusta nopeasti siiloon.
”Tyhjennykseen menee yhdeksän ja puoli minuuttia”, Riuttamäki kertoo.
Tilan pellot saatiin puitua tänä vuonna suotuisissa olosuhteissa.
”Siilon pohjalle saatiin puintikosteudeltaan 14 prosenttista viljaa. Pohjalle täytyy aina laittaa hieman kuivaa viljaa, jotta sekoitusjärjestelmä toimii.”
Riuttamäki kertoo laittaneensa tänä vuonna siiloon jopa erän kosteudeltaan 27 prosenttista viljaa.
”Se oli mahdollista sekoituksen vuoksi, ja koska muu vilja oli niin kuivaa.”
Vilja kuivattiin 15 prosenttiin.
”En edes yrittänyt saada viljaa kuivemmaksi, se riittää meille.”
Kuivaava siilo on kehitetty lisäämällä Antti-teollisuuden Iso-Antti -siiloon kuivattamisen mahdollistava sekoituslaitteisto ja puhallin. Kyseessä on siis kylmäilmakuivuri, joka soveltuu suoraan viljan varastointiin.
Jos Juho Riuttamäki oli riuskaotteinen hankintaa tehdessään, oli myös siiloon tarvittavan sekoituslaitteiston tulo Suomen markkinoille reipastahtista.
”Antti-teollisuus otti meihin yhteyttä vuosi sitten keväällä ja tiedusteli yhteistyön mahdollisuuksia. Ja kuten näkyy, yhteistyö saatiin nopeasti käyntiin”, kertoo tanskalaista Almas Kornia edustava Ivan Dalsgaard.
Hänen mukaansa Pohjois-Amerikassa, josta sekoittimet tuodaan Tanskaan, kuivaavat siilot ovat olleet käytössä jo 1980-luvulta saakka.
”Tärkein markkinamme on Tanskan lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomi on meille uusi aluevaltaus.”
”Tärkein markkinamme on Tanskan lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomi on meille uusi aluevaltaus.”
Eläintilan tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että eri viljaerät ja -lajit sekoittuvat siilossa tasalaatuiseksi rehuksi. Tällöin eläimet eivät ala valikoida ruokaansa ja rehun valkuaispitoisuus on vakio.
”Jos sekoitusta ei tehdä, on edessä varma epäonnistuminen eläinten kasvussa. Rehun koostumus on erittäin tärkeää tällaisille sikaloille, joissa sika voi parhaimmillaan kasvaa jopa kilon päivässä”, toteaa Vesa Muhonen Hankkijalta.
Siiloon mahtuu sopivasti vieressä olevan sikalan vuoden rehut. Kuva: Heli LehteläSekoitus tehdään kolmen siilon säteellä hyvin hitaasti liikkuvan kairan avulla.
”Kairat liikkuvat noin kierroksen päivässä, silloin ne eivät väänny”, kertoo Tuomas Friberg Antti-teollisuudesta.
Siilon kotimaisuusasteen hän kertoo olevan 80–90 prosenttia.
”Riippuen varustelusta, ja siitä mitataanko asiaa kiloissa vai euroissa.”
”Siilo toimii oikein hyvin, kun joka toinen erä laitetaan siiloon kuivurissa kuivattuna ja joka toinen suoraan.”
Kuivaava siilo sopii erityisen hyvin kotieläintilojen tarpeisiin, mutta se käy myös viljatiloille kuivurin pariksi.
”Siilo toimii oikein hyvin, kun joka toinen erä laitetaan siiloon kuivurissa kuivattuna ja joka toinen suoraan.”
Tuomas Friberg näyttää, kuinka siilon päällä olevasta luukusta pääsee sen sisälle. Kuva: Heli LehteläJuho Riuttamäki kertoo, ettei hän ole vielä tehnyt laskelmia siitä, kuinka investointi on vaikuttanut tilan energiakustannuksiin.
”Kuivaukseen ei nyt käytetä öljyä lainkaan, ainoastaan sähköä. Sitä kyllä kuluu jonkin verrankin”, hän toteaa.
Sähkönkulutus minimoidaan kuivaavan siilon automatiikan avulla. Se ohjaa puhaltimia ulkokosteuden mukaan. Puhallin käynnistyy, kun ilmankosteus on riittävän alhainen.
Kuivaavan siilon hinta riippuu siihen tulevasta varustelusta.
”Ratkaisuista ja olosuhteista riippuen investointi voi olla alle tai yli satatuhatta euroa”, Hankkijan tuoteryhmäpäällikkö Arttu Koivulahti toteaa.
Erään varusteen Riuttamäki haluaa lisätä siiloonsa ennen seuraavaa kuivauskautta.
”Ajattelin hankkia siihen lisälämmön kuivaustehon parantamiseksi märempiä olosuhteita varten.”
Kuivaavan siilon päälle pitää kiivetä sen verran usein, että asialliset rappuset ovat tarpeen. Kuva: Heli LehteläTarkennus 9.10. klo 8.20: Kyseessä on Suomen ensimmäinen kyseisen valmistajan kuivaava siilo Suomessa. Muiden valmistajien ratkaisuja on ollut markkinoilla jo aiemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
