Maan happipitoisuus vaihtelee vuorokauden mukaan, kertoo Johannes Tiusanen. Aamulla auringon noustua juuriston happikäyrä kääntyy alaspäin. Kuva: Juha Sinisalo
”Eihän kasveille voi antaa liikaa vettä”
Runsas vesi ei ole kasveille ongelma. Happikonsentraation seuraaminen paljasti Johannes Tiusaselle, että syysviljaa hänen on lohkolleen turha kylvää.TilaajalleUlvila
Sensorien avulla Johannes Tiusanen seuraa maaperän happikonsentraatiota. Hiusjuurten juurikarvat elävät vain muutamia päiviä tai viikkoja ja ne kuolevat 10 tunnissa hapettomissa oloissa. Uusien juurten kasvatus kestää useamman päivän. Kuva: Juha SinisaloUusimpana Soil Scoutilla seurannassa on maaperän happikonsentraatio.
Happikonsentraation mittaus aloitettiin asiakkaalta tulleen toiveen innoittamana.
Asiakas myy urheilukentillä käytettäviä aktiivisalaojia. Jos kenttä kastuu liikaa, käynnistyy imuri, joka imee kosteuden salaojista.
Samalla järjestelmällä voidaan vauhdittaa nurmen kasvua puhaltamalla juuristolle ilmaa. ”Heitä kiinnosti, paljonko happea tarvitaan.”
Puhallettava ilma voi olla myös lämmintä, jolloin kasvukausi pitenee.
Golfkentillä happea mittaava teknologia on otettu avosylin vastaan.
Tavallisesti mekaanista ilmastusta on tehty rutiininomaisesti kalenterimenetelmällä. Ilmastuksen aikana kenttä joudutaan pitämään kiinni. Tarkempi tieto auttaa kentänhoitajaa kohdentamaan toimet oikealle alueelle, mikä säästää kustannuksia, Tiusanen kertoo.
Ammattinurmikoiden huoltajilla on paljon tietoa siitä, mitä maan alla tapahtuu. ”Monella viljelijällä olisi opittavaa siitä täsmällisyydestä.”
Juuristo tarvitsee happea, Tiusanen summaa.
”Kasvilla ei ole verenkiertoa, jotta se voisi lehdillä hengittää. Kaiken juurisolujen tarvitseman hapen on oltava otettavissa sieltä, missä ne ovat.”
”Kasvi tykkää vedestä, mutta ei hengityksen estämisestä.”
Kun ilman happipitoisuus on noin 21 prosenttia, maan alla pitoisuus pysyttelee 16—17 prosentissa, sillä juuret kuluttavat happea jatkuvasti.
Onko kyseinen hapen prosenttiluku kasveille optimi?
Sitä ei tiedetä, Tiusanen kertoo.
”Tomaatilla on kokeissa lisätty dramaattisesti happea ja saatu huikeita sadonlisiä. 16 prosentin taso saattaa paremminkin olla kasvun vaatima minimi.”
Happi selittää myös ylikastelun paradoksin: ”Eihän kasville voi antaa liikaa vettä”, Tiusanen sanoo.
Vesiviljelyssä kasvit viihtyvät mainiosti — kunhan niillä on riittävästi happea. ”Kasvi tykkää vedestä, mutta ei hengityksen estämisestä.”
Anturin avulla Tiusanen on tilallaan nähnyt, että maa voi olla pahimmillaan ilman happea koko talven. Ensimmäisen syyssateen jälkeen pellon happipitoisuus romahti.
”Vasta keväällä näki, että se veti henkeä.”
Syysviljaa Tiusanen ei aiokaan kyseisellä lohkolla enää yrittää.
”Voin keksiä muitakin vastuksia kuin kasvattaa vehnää hapettomissa olosuhteissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
