Tehokkuus muuttui kestävyydeksi – belgialainen lihaketju yrittää kääntää oman rodun eettiset ongelmat positiivisiksi

Belgian sinisten outoa ulkonäköä on kauhisteltu pitkään. Naudan pakarat muistuttavat hormoneja napsineen pikajuoksijan takapuolta. Belgian sinisille ei kuitenkaan syötetä hormoneja eikä muitakaan dopingaineita.

Belgialainen lihaketju on yrittänyt kääntää oman rodun eettiset ongelmat positiivisiksi. Nyt rodun lihaa markkinoidaan ilmastokestokestävänä vaihtoehtona: yhdestä eläimestä saadaan enemmän lihaa kuin muista roduista, jolloin lihakilon hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Hieman tekaistuilta belgialaisten selitykset kuulostavat.

Belgialaiset lihantuottajat vetoavat myös siihen, että naudat syövät sellaisia kasveja, joita ihminen ei voi syödä. Belgiassa on yli puolet vähemmän peltoa kuin Suomessa, erittäin tiheä asutus ja hyvä ilmasto peltokasvien viljelyyn, joten Belgiassa voisi olla järkevämpää viljellä suoraan ihmisten lautasille kelpaavia tuotteita. Suuria nurmi- ja lannanlevitysaloja tarvitseva lihakarja olisi järkevämpää kasvattaa muualla Euroopassa.

En ennusta nykyisessä mielipideilmastossa muskelinaudoille kovin ruusuista tulevaisuutta. Niitä suojaa eniten EU:n päättävien elinten sijainti Belgiassa.