”Tiedämme olevamme asiantuntijoita tässä. MTK:n pitäisi myös nähdä, että me oikeasti osaamme asiamme”, toteaa Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen. Kuva: Jaana Kankaanpää
HK Foodsin Juha Ruohola vaatii vauhtia villisikojen metsästykseen ‒ vaikka droonien ja lämpötähtäinten avulla
ASF:n torjunta on saanut MTK:lta kritiikkiä, mutta Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen ja HK Foodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola vakuuttavat yhteistyön toimivan. Suomessa kotimaisen sianlihan kulutus on noussut.Tilaajalle
MTK:n vaatimaa ASF-nyrkkiä ei tarvita, vastaavat HK Foodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola ja Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen. MT Livessä heitä haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso. Kuva: Jaana KankaanpääAfrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntatoimet ja niiden johto ovat saaneet kritiikkiä muun muassa MTK:lta.
Eläintautitilanteessa johtovastuu on lainsäädännön perusteella Ruokavirastolla.
”Meillä on joka perjantai kokoontuva asiantuntijaryhmä, jossa on sidosryhmien edustajia sekä Ruokaviraston ja ministeriön väkeä. Se toimii jo käytännössä nyrkkinä, jota nyt on kaivattu”, sanoo Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen MT Liven haastattelussa.
Räsänen sanoo, ettei näe nyrkin tuovan lisäarvoa, mutta tunnistaa tilanteessa tarpeen keskustelulle.
”Yhteydenpitoa tarvitaan kaikkiin alan toimijoihin. Vaatimus nyrkin perustamisesta ehkä kertoo siitä, että haluttaisiin tämän olevan mahdollisimman nopeasti ohi. Ymmärrän vuoropuhelun tarpeen, ja sitä me tiivistämme. Myös MTK:n kanssa on keskusteltu.”
Räsänen korostaa Ruokaviraston ammattitaitoa ja osaamista taudintorjunnassa.
”Kriitikot ehkä ovat äänekkäitä, mutta minä kuulen paljon sitä viestiä, että porukkamme toimii äärimmäisen asiantuntevasti ja osaavasti. Itse tiedämme perustelut omalle toiminnallemme ja tiedämme olevamme asiantuntijoita tässä. MTK:n pitäisi myös nähdä, että me oikeasti osaamme asiamme.”
Räsänen toteaa, että taudin tuloon on varauduttu vuosikausia.
”Se mitä ei osattu etukäteen ajatella, oli ajankohta. Löydös sattui puintiaikaan, ja tähän liittyviä yksityiskohtia ei ollut ajateltu.”
HK Foodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola yhtyy Räsänen näkemykseen ASF-nyrkin tarpeellisuudesta.
”Teollisuudella on erittäin hyvä yhteys Ruokavirastoon. En näe nyrkkiä tarpeellisena”, hän toteaa.
Ruohola kiittää Ruokavirastoa jämerästä toiminnasta ja nopeasta reagoinnista.
”Riistaportit Venäjän rajalla olisi tosin voinut nopeammin sulkea. Toivon, että ydinalueen aitaamisessa voidaan edetä vauhdilla, sillä Venäjältä tulee jatkossakin tautipainetta.”
Ruohola on tyytyväinen myös tiedonkulun nopeuteen.
”Olen tyytyväinen keskusteluun Ruokaviraston ja HK Foodsin välillä. Siinä tapauksessa, että tartuntavyöhyke vielä laajenisi ja rajoitustoimia tulisi sopimustiloillemme, toivon ennakoivaa toimintaa Ruokavirastoon suunnalta. Käytäntöjen tulisi olla valmiina etukäteen.”
Ydinalueen rajaavan aidan paikka on Räsäsen mukaan selvillä ja aita on tarkoitus pystyttää ennen talvea. Itärajan lähellä villisikakantaa pienennetään loukkupyynnillä ja täsmämetsästyksellä. Ydinalueella päästään laajemmin metsästämään vasta sitten, kun aita on pystyssä estämässä eläinten liikkumisen ja taudin levittämisen.
Lisärajoitusvyöhyke toimii puskurivyöhykkeenä, jolla villisikakannan pienentäminen metsästämällä on sen sijaan suotavaa.
”Yhteistyö metsästäjien ja riistanhoitoyhdistysten kanssa on erittäin arvokasta. He tuntevat maastot ja eläinten käyttäytymisen ja reitit”, Räsänen korostaa.
Ruohola vaatii enemmän panostusta villisikojen metsästykseen.
”Esimerkiksi drooniavusteinen metsästys pitäisi sallia. Samoin keinovalon ja lämpötähtäimien käyttö tulee sallia läpi yön kyttäysjahdissa. Nämä toimet tulee sallia poikkeusasetuksella koko maahan. Villisikakanta on 2500-3000 sikaa, sen saaminen 1000 eläimen tasolle nopeasti edellyttää radikaalimpia panostuksia.”
”Arvioitu negatiivinen liikevoittovaikutus on noin miljoona euroa tänä vuonna.”
”Toivomme, että alueellistamispäätösneuvotteluja jatkettaisiin. Nyt pitää painaa päälle Kiinan suuntaan”, vaatii Juha Ruohola. Kuva: Jaana KankaanpääLihatalot ovat osanneet varautua nyt ilmenneisiin vientiongelmiin.
”On tiedetty kymmeniä vuosia, että Venäjän puolelta painetta tulee. Tiedetty on myös se, että jos ASF tulee Suomeen, sillä on vaikutusta vientitoimintaamme kolmansiin maihin. Koko liha-ala on yrittänyt jo muutaman vuoden ministeriön kautta saada Kiinaan alueellistamispäätöstä sianlihantuotteiden vientiin”, Ruohola mainitsee.
Kiinan kanssa neuvottelut ovat olleet Ruoholan sanoin erittäin tahmeat.
”Toivomme, että alueellistamispäätösneuvotteluja jatkettaisiin. Nyt pitää painaa päälle Kiinan suuntaan”, Ruohola vaatii.
Muuttunut vientitilanne ei Ruoholan mukaan lisää sianlihaa kotimaan markkinassa.
”Neljä isoa vientimaata, Kiina, Japani, Taiwan ja Etelä-Afrikka sulkivat viennin. Muihin merkittäviin kolmansiin maihin voi viedä suomalaista sianlihaa, ja HK Foods on löytänyt olemassa olevalle sikamäärälle vientikohteet. Haaste on siinä, että Kiinan hintataso on korkeampi kuin näillä korvaavilla mailla. Arvioitu negatiivinen liikevoittovaikutus on noin miljoona euroa tänä vuonna”, Ruohola avaa.
Tuottajahintojen laskupaineeseen Ruohola toteaa yhtiön katsovan omaa peliään ja markkinatilannetta.
”Toistaiseksi hinta on vakaa”, hän kommentoi.
Hänen mukaansa suomalaiset syövät merkittävästi enemmän kotimaista sianlihaa viime vuoteen verrattuna. Naudanlihan vähyys on johtanut siihen, että possu on löydetty uudelleen.
”Suomalaisen sianlihan kulutuksella on ollut erittäin hyvä kehitys. Kulutus on kasvanut puolen vuoden aikana 6 prosenttia. Ei ole merkkejä kulutuksen laskusta.”
Viesti sianlihantuottajille on kannustava.
”Tautisuojausta tulee vielä tehostaa, jos mahdollista. Muutoin rauha maassa, ei tässä ole syytä mihinkään paniikkiin”, Ruohola tyynnyttelee.
”Tilanne on ikävä, mutta yhteisellä asialla nyt ollaan. Nyt on paikka tarkistaa, että kaikki tilalla tuntevat tautisuojauskäytännöt ja toimivat niiden mukaan”, lisää Räsänen.
Katso MT Liven haastattelu:Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
