HK Foods on palannut suomalaiseksi ruokataloksi. Kuva: Kimmo Lundén
LSO ja HK Foods uskovat kasvuun kotimarkkinoilla, kun kolme palloa pidetään koko ajan ilmassa
HK Foods on käännekohdassa. Taloudellisesti vaikean ajan jälkeen tulosta lähdetään tavoittelemaan uusin eväin, lisäarvoa haetaan kotimaisesta lihasta.Tilaajalle
Reijo Kiskola ja Ilkka Uusitalo iloitsevat siitä, että HK Foodsin viime aikoina takomat hyvät osavuositulokset on saavutettu juuri kotimarkkinoilla. Kuva: Sanne Katainen”Pystymme nyt kehittämään nimenomaan Suomen toimintojamme ja kotimaan markkinaa: innovaatiota, prosesseja, tuotekehitystä ja investointeja tuotantoon. Olemme siitä aika innoissamme”, pohtii HK Foodsin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola pörssiyhtiön tilannetta nyt, kun yhtiö taloudellisesti vaikeiden aikojen jälkeen kasvatti kannattavuuttaan kuluvan vuoden kolmannessa osavuosituloksessaan (MT 6.11.).
Tulos on taottu kotimarkkinoilta.
Marraskuisen myrskyn tavoittamattomissa, HK Foodsin Vantaan ruokatalon neuvotteluhuoneessa, istuu Kiskolan kanssa saman pöydän ääressä pörssiyhtiön suurimman omistajan LSO osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Ilkka Uusitalo.
Osuuskunta omistaa HK Foodsin osakkeista 30 prosenttia ja käyttää päätöksenteossa jopa kahta kolmasosaa äänivallasta. Uusitalo kuuluu myös HK Foodsin hallitukseen.
Hän lupaa LSO:n pitävän huolen siitä, että HK Foods säilyy jatkossakin suomalaisessa omistuksessa. Asialla on merkitystä myös Suomen huoltovarmuudelle.
”LSO käytti omistajavaltaansa poikkeuksellisesti vuonna 2018 HK:n johdon vaihdon yhteydessä”, Uusitalo muistuttaa noin 650 suomalaisen lihantuottajan vallasta.
Hän toteaa, ettei näköpiirissä ole asioita joiden vuoksi omistajavaltaa pitäisi käyttää.
”Tanskan liiketoimintojen kaupan toteuduttua lokakuun lopussa HK Foodsin nettovelkaantumisaste laski tasolle 80 prosenttia.”
Vielä vuoden 2023 alussa se oli 140 prosenttia.
Atrian ohella Suomen lihamarkkinoita dominoiva lihatalo on palannut 90-luvulla alkaneelta opintomatkaltaan juurilleen, suomalaiseksi ruokataloksi. Yhtiö on laihduttanut itsensä puoleen. Laihdutuskuurin myötä tulokset ovat parantuneet.
Ensin ulkomaanliiketoiminnot myytiin Baltiasta viime vuonna, Ruotsissa kaupat saatettiin loppuun tämän vuoden maaliskuussa ja lokakuussa puolestaan Tanskassa (MT 4.11.). Myös yhtiön nimi muuttui HK Scanista HK Foodsiksi.
Yhtiölle jäi ulkomaille Puolan tuotantoyksikkö, joka on erikoistunut pekonin valmistukseen. Sen liharaaka-aine on suomalaista. Sikojen teurastus ja leikkuu tehdään Forssassa. Pekoni valmistetaan, viipaloidaan ja pakataan Puolassa suomalaisin laatukriteerein.
”Korkojen nousu on luonnollisesti näkynyt kasvaneina rahoituskuluina.” Reijo Kiskola
Kaupoilla on saatu vahvistettua yhtiön tasetta ja vakautettua sen taloudellista asemaa. Kiskolan mukaan vieläkään ei olla kuivilla, mutta huomattavasti helpommassa tilanteessa kuin vielä pari vuotta sitten.
”Kustannussäästöjä on haettu kaikkialta, pienistäkin puroista. Samalla tuotantoprosesseja on hiottu tehokkaiksi.”
Kiskola toteaa olevansa tyytyväinen siihen, kuinka yhtiön lainoja on saatu hoidettua ja velkaantuneisuutta kohennettua.
”Korkojen nousu on luonnollisesti näkynyt kasvaneina rahoituskuluina. Velkalastin pienentyessä korkokustannukset kuitenkin putoavat”, hän sanailee, ja toteaa yhtiön rahoituksen jatkumisen olevan varmistettu.
Suomen lihamarkkinoilla näyttää siis säilyvän kahden suuren kilpailijan luoma tervehenkinen kilpailutilanne.
”Ei Ruotsissa esimerkiksi oikein maistu HK:n sininen, joka on meillä klassikko.” Reijo Kiskola
HK Foods arvioi konsernin vuoden 2024 vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 22–25 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 luku oli 11,6 miljoonaa euroa. Korkokulujen vuotuinen nousu haastaa yhtiötä silti siinä, onko nollatulokseen mahdollista yltää.
”Vaikka uuden joukkovelkakirjalainan korko on vanhaa joukkovelkakirjalainaa suurempi, putoaa yhtiön absoluuttinen korkokustannus kokonaislainamäärän pienentyessä”, toteavat puheenjohtajat.
He eivät kerro yhtiön omaa näkemystä siitä, minkä kokoinen vuotuisen liikevoiton pitäisi olla, jotta nollatulos olisi mahdollista saavuttaa.
Globalisaatio ei toiminut lihamarkkinoilla. Kasvun resepti on Kiskolan ja Uusitalon mukaan päinvastainen: lokalisaatio.
”Olemme oppineet, että joka maassa ajatellaan, että ruoka tuotetaan juuri siellä parhaiten. Ei Ruotsissa esimerkiksi oikein maistu HK:n sininen, joka on meillä klassikko. Joka paikassa luotetaan oman maan merkkeihin ja brändeihin, siksi olemme kotimaassa vahvoilla”, Kiskola jatkaa.
HK Foods käyttää tuotteissaan kotimaista lihaa. Kuva: HKFoods / Sampo ManninenOman sopimustuotantonsa ansiosta HK Foods käyttää tuotteissaan vain kotimaista siipikarjaa, sikaa ja nautaa. Suomalaiset arvostavat vastuullisesti tuotettua, antibioottivapaata ruokaa.
”Palvellakseen Food Service asiakkaitaan yhtiö välittää Suomessa lisäksi pienen määrän ulkomaista lihaa yksittäisinä tuotteina”, Kiskola ja Uusitalo huomauttavat nostaen esiin Uudesta-Seelannista tuotavan saksanhirven.
Kustannussäästöjä on haettu myös raaka-aineista, mutta lihan osalta näin ei ole tehty, vaan lihan hinta määräytyy markkinoilla.
”Ensisijaisesti kotimaan markkinoilla. Totta kai tuontilihan hintakin vaikuttaa lihan hinnan muodostukseen Suomessa, vaikka se on tuotettu eri kriteerein ja tätä myötä edullisemmin”, Kiskola sanoo.
Uusitalo toteaa, että tuottajille halutaan luonnollisesti maksaa lihasta sellaista hintaa, että he haluavat toimia yhtiön kanssa yhteistyössä.
”Sen eteen teemme koko ajan työtä, että osingonmaksulle on mahdollisuus.”
Uusitalo huomauttaa LSO:n ajavan edunvalvonnassaan sitä, että Suomessa myytävälle tuontilihalle olisi vaadittava samat tuotantokriteerit, joita kotimaan tuotannossa vaaditaan. Lisäksi julkisissa ruokapalveluissa olisi käytettävä kotimaista lihaa.
”Esimerkiksi EU-tasolla on kielletty sikojen saparoiden katkaisu, mutta sääntöä ei taideta Suomen ja Ruotsin lisäksi noudattaa kuin joissakin saksalaisissa osavaltioissa.”
LSO haluaa Ilkka Uusitalon mukaan varmistaa, että HK Foodsin osalta kolme palloa pysyy tulevaisuudessa jatkuvasti ilmassa.
”HK Foodsin tulee luoda jatkuvaa menestystä yhtiön lisäksi niin tuottajalle kuin omistajallekin. Kun näin tehdään, tullaan tulevaisuudessa pärjäämään.”
LSO:n tulonmuodostus onkin riippuvainen HK Foodsin maksamasta osingosta.
”Sen eteen teemme koko ajan työtä, että osingonmaksulle on mahdollisuus”, vakuuttavat sekä Kiskola että Uusitalo.
- Osaston luetuimmat
