Päivi Anttila kertoo, että jalostustiloilla on tehty parhaimmillaan kasvukoeasemalle saapuneen sonniporukan eteen jo yli kymmenen vuotta pitkäjänteistä jalostustyötä. Kuva: Jarno Mela
Uusi alku HK Foodsin siitossonnien kasvatukselle: kasvukoe käynnistyi vuoden tauon jälkeen
HK Foodsin liharotuisten siitossonnien kasvukoeasema on siirtynyt Hosiken tilalle Huittisiin. Syksystä kevääseen kestävässä kasvukokeessa seurataan tarkasti sonnien syömistä, kasvua ja terveyttä.TilaajalleHuittinen
Anne Kangasvuori-Hosike on jo tullut tutuksi kasvukoeaseman nuorille charolais-sonneille. Sonnipojilla on vielä keskenäänkin leppoisaa. Keväämmällä ne saatavat innostua ottamaan toisistaan mittaa. Kuva: Jarno MelaHK Foodsin siitossonnien kasvatustoiminta sai vuoden tauon jälkeen uuden alun tänä syksynä, kun 220 liharotuista sonnia saapui Hosiken tilalle Huittisiin. Hosikella tehtiin tuotantosuunnan muutos. Emokarjasta luovuttiin ja tilat muutettiin liharotuisten siitossonnien kasvattamoksi.
Kasvattamolla tehdään marraskuusta huhtikuulle kestävä kasvukoe. Sen aikana 15 jalostukseen keskittyvältä emolehmätilalta tulleiden sonnien syömisestä, kasvusta ja terveydestä kerätään runsaasti tietoa.
Kasvukokeessa ovat mukana brittirodut hereford ja angus sekä mannermaisista roduista simmental- ja charolais.
”Tällä kaudella kasvukokeessa ei ole limousin-sonneja, mutta toivomme, että seuraavalle kaudelle saamme myös niitä jälleen mukaan”, kertoo HK Foodsilla neuvojana toimiva Päivi Anttila.
Kasvukokeen jälkeen parhaat sonnit myydään sonnihuutokaupassa emolehmätiloille ympäri Suomen. Myymättä jääneet sonnit menevät teuraaksi.
”Vielä tämän viikon menemme totutusruokinnalla, jossa energian määrää on varovasti nostettu kohti kasvukoekauden ruokinnan tasoa ja mukana seoksessa on esimerkiksi kuivaa heinää. Pötsimikrobit tarvitsevat aikaa uuteen rehustukseen tottumiseen ja haemme vielä oikeaa annosmäärää”, kertoo tilan isäntäpari Anne Kangasvuori-Hosike ja Tero Hosike.
Kasvukoeaseman sonnit punnitaan joka kuukausi. Samalla niiden terveyteen, luonteeseen ja kasvuun liittyviä asioita kirjataan muistiin. Keväällä sonnien rakenne arvostellaan ja niiden selkälihakset ultrataan. Näin saadaan selville selkälihaksen paksuus ja pinta-ala sekä pintarasvan ja lihaksen sisäisen rasvan määrä.
”Vuoden aikana parhaat yksilöt alkavat kyllä erottua”, Anttila kertoo.
Angus-sonneille maistuu ruoka. Hosikelle saapuneiden sonnien syöntikyky on jo todettu hyväksi. Kuva: Jarno MelaEläimen tutkiminen ja mahdolliset toimenpiteet tehdään paitsi sujuvuuden, myös eläinten ja ihmisten turvallisuuden vuoksi aina käsittelyhäkissä.
”Olisi suotavaa, että jokaiselta lihakarjatilalta löytyisi käsittelyhäkki, joka mahdollistaa hoitotoimenpiteiden tekemiset sujuvasti”, kertoo HK Foodsin eläinlääkäri Tuire Tuukkanen.
Kasvukoetoimintaa tehdään nyt pienemmässä yksikössä kuin aiemmin Tammelassa. Tämän ansiosta kasvattamon bioturvallisuus on hallittavampaa.
”Täällä ei ole tuotannossa muita kuin kasvukokeessa olevia nautoja, mikä pienentää eläintautien riskiä”, Tuukkanen toteaa.
Tilalla on mahdollista pitää vuosittainen tuotantotauko, jolloin tyhjät karjatilat voidaan pestä ja desinfioida ennen uuden kasvatuskauden aloittamista.
Eläinlääkäri Tuire Tuukkanen toteaa, että uudella kasvukoeasemalla bioturvallisuus on hallittavampaa kuin aiemmin. Kuva: Jarno Mela”Toistaiseksi Suomen eläintautitilanne on rauhallinen. Toivotaan, ettei Ruotsissa ilmennyt sinikielitauti leviä tänne. Nasevan erityistilanteissa ilmenee tällä hetkellä eniten vasikkaripulia, mykoplasmaa ja pälvisilsaa”, Tuukkanen kertoo.
HK Foods edellyttää sopimustiloiltaan nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan liittymistä. Kuluvasta syksystä eteenpäin se on näkynyt vasikoiden ja teuraiden hinnoittelussa.
Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota muun muassa osastoja rakennettaessa.
”Väljillä olosuhteilla saadaan minimoitua eläinten loukkaantumisia ja stressiä”, toteaa Tuire Tuukkanen.
Eläinten terveyden kannalta on tärkeää, että niillä on hyvin kuivitettu ja lämmin makuualusta. Hosikella käytetään kuivitukseen turvetta, joka paitsi imee kosteutta hyvin, eristää myös lämpöä. Turpeen lisäksi käytetään olkea.
Tero Hosike on huolissaan siitä, miten kuivittaminen hoidetaan jatkossa yhtä laadukkaasti, jos turpeen nostaminen ajetaan Suomessa kokonaan alas. Kuva: Jarno MelaSiitossonneista pitää tulla hedelmällisiä.
”Hedelmällisyyden varmistamiseksi sonni ei saa kasvaa liian nopeasti. Oikeanlaisella ruokinnalla nivelet pysyvät kunnossa, eikä eläin rasvoitu liikaa”, Päivi Anttila avaa.
Tero Hosike kertoo, että brittirotuja voidaan pitää samoissa karsinoissa, sillä niiden ruokinta on samanlaista. Lihaksikkaammat rodut, simmental ja charolais, saavat voimaperäisempää ruokaa. Kuva: Jarno MelaSonnin on oltava myös terve, kestävä ja hyväluonteinen.
”Tavoite on, että tilalla vaihdetaan siitossonnia vasta silloin, kun halutaan muuttaa genetiikkaa. Ei sen takia, ettei sonni enää pystyisi tekemään työtään”, avaa Tero Hosike.
Hyvä rakenne sekä sorkkien ja jalkojen terveys ovat sonnien kestävyyden kannalta tärkeitä. Sonnit joutuvat koville työskennellessään astujina emolaumoissa.
Kasvukoeasemalla sonneja ei laidunneta, mutta huutokaupan jälkeen ne siirtyvät ostajatilojen laitumille emojen seuraksi. Muun muassa laidunryhmien turvallisen seurannan takia on tärkeää, että sonnit kunnioittavat ihmistä.
”Sonnin ei pidä kerjätä rapsutuksia mutta ei myöskään pelätä ihmistä; väistää kylläkin. Se ei missään nimessä saa käydä ihmisen päälle”, Tero Hosike toteaa.
- Osaston luetuimmat
