Näille kohteille viljelijät ja yhdistykset voivat hakea maisemarahoitusta
Ympäristökorvausta voi saada esimerkiksi niittyjen ja ketojen raivaamiseen. Kohteita ovat myös peltojen metsäsaarekkeet.
Ympäristökohteita ovat muun muassa pelloilla olevat metsäsaarekkeet sekä peltojen ja vesistöjen väliset alueet. Kuva: Niko NyrhinenViljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta. Tämä koskee perinnebiotooppien eli metsälaitumien, niittyjen, ketojen ja hakamaiden tai esimerkiksi pellon ja kylätien välisen reunavyöhykkeen raivaamista.
Ympäristökorvaus on tuolloin 450 euroa hehtaarilta vuodessa.
Laiduntaminen on usein halvin ja helpoin tapa hoitaa maisemaa. Metsälaitumia hoidetaan sekä laiduntamalla että raivaamalla ja niittyjä yleensä laiduntamalla tai niittämällä.
Ympäristökohteita ovat myös pelloilla olevat metsäsaarekkeet sekä peltojen ja vesistöjen väliset alueet.
Lisäksi viljelijät ja yhdistykset voivat hakea perinnebiotoopin tai luonnonlaitumen alkuraivaamiseen ja aitaamiseen ei-tuotannollista investointikorvausta.
Maisemanhoitosuunnitelma edesauttaa rahoituksen saamista muihinkin kuin maatalouden ympäristösopimukseen soveltuviin kohteisiin.
Mikäli kylän maisema on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi, maiseman kehittämiseen on sujuva hakea esimerkiksi Leader-rahoja, sanoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen Pohjois-Karjalan Pro Agriasta ja maa- ja kotitalousnaisista.
Suomessa kirjattiin vuonna 1995 kaikkiaan 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Syksyllä päivittyvään listaan niitä on tulossa kaikkiaan 183. Eniten uusia kohteita on Ylä-Lapissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
