Olkipaalien itsesyttymisestä jopa satojen tuhansien eurojen vahinkoja – riski olemassa kuukausia paalauksen jälkeen
Syttymisvaarassa eivät ole kuivat vaan liian kosteat paalit.
MT kertoi syyskuussa Lopella sijaitsevan vuohitilan lantalan tuhoutumisesta tulipalossa. Eläimet tai ihmiset eivät vahingoittuneet eikä tuli levinnyt muualle. Palon syyksi epäillään olkipaalien itsesyttymistä. Kuva: Jonna UkkolaSateinen loppukesä aiheutti odottamattoman ongelman: liian kosteat olki- tai heinäpaalit ovat paikoin syttyneet itsestään palamaan.
”Tapauksia alkoi tulla ilmi jo loppukesästä, ja syksyn mittaan niitä on ilmennyt useampia”, Pohjola Vakuutuksen maatila-asioiden riskipäällikkö Kari Tourunen kertoo.
Itsesyttymiset ovat pahimmillaan aiheuttaneet huomattavia, jopa satojen tuhansien eurojen omaisuusvahinkoja, Tourunen kertoo. ”Kyllä ne lasketaan meillä suurvahingoiksi.”
Riskit ovat suurimmat silloin, kun paalit on varastoitu kotieläinrakennuksen yhteydessä olevaan rehulatoon tai katokseen. Paaleista alkanut palo voi sytyttää myös navetan tai lampolan.
Tourunen ei tietosuojasyistä voi kertoa yhtiön korvaamista vahingoista tarkemmin, mutta ilmeisesti myös eläimiä on näissä paloissa kuollut.
Syttymistapahtuma on salakavala prosessi
Itsesyttymisriski koskee nimenomaan liian kosteaa olkea tai heinää, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin.
Paalattavan materiaalin pitäisi olla kosteudeltaan alle 16-prosenttista, jotta vaaraa ei olisi, Tourunen kertoo. Tänä vuonna säät ovat olleet niin sateiset, että moni on joutunut korjaamaan paljon kosteampaa tavaraa.
Tiukasta paalista kosteus ei pääse haihtumaan pois.
Syttymistapahtuma on salakavala prosessi, Pelastustoimi kertoo tiedotteessaan.
Tiukka paalaus ja muiden paalien paino voivat käynnistää kosteassa materiaalissa fermentaation, joka saattaa edetä liikaa ja tuottaa syttyviä kaasuja. Fermentaatio tarkoittaa hapetonta prosessia, jossa mikrobit alkavat hajottaa ainesta.
Jo 55 celsiusasteessa paali alkaa tuottaa syttymiskelpoisia kaasuja, Pelastustoimi kertoo. Lämpötilan noustessa riski kasvaa. Vaikka mikrobit jossain vaiheessa kuolevat, kemiallinen lämpeneminen voi jatkua.
Seuraa näitä varoitusmerkkejä ja noudata ohjeita
Paalien tunkkainen tai karamellimainen tuoksu
Paalikasojen värimuutokset ja pinnallinen homehtuminen
Mittaa kosteissa oloissa paalattujen paalien sisälämpötilaa tarvittaessa jopa 90 päivän ajan
Seuraa myös kuivikkeiden ja muiden vastaavien komponenttien tilaa
Huolehdi mahdollisen varaston riittävästä ilmanvaihdosta
Brittiläisen pelastuslaitoksen mukaan 65 asteessa ollaan jo vaaravyöhykkeellä. Silloin paalien lämpötilaa olisi mitattava päivittäin. 70 astetta on jo erittäin vaarallinen lukema.
Useimmat itsesyttymiset tapahtuvat neljän–kuuden viikon sisällä paalauksesta, mutta joidenkin lähteiden mukaan riski on olemassa jopa 90 päivän ajan.
Tourunen kehottaa seuraamaan paalien tilaa. Vaaran merkkejä ovat tavallisuudesta poikkeavat värimuutokset paalikasoissa ja pinnallinen homehtuminen. Paalien tuoksu voi olla tunkkainen tai karamellimainen.
ProAgria neuvoo tiedotteessaan, että olkipaalien sisälämpötilaa on hyvä seurata heti paalauksen jälkeen ja sitä seuraavat viikot.
”Mittaa paalin sisälämpö käyttöönoton yhteydessä halkaisemalla paali ja käytä laserlämpömittaria. Varastoitujen paalien lämpötilan voi mitata pistämällä mahdollisimman pitkäanturinen lämpömittari olkimassan läpi paalin keskustaa kohti.”
”Seuraa varastoiduista paaleista nimenomaan sisälämpötilaa”, ProAgria Etelä-Suomen palvelupäällikkö Essi Vainio korostaa. Pintalämpötila ei paljasta vaaraa.
”Monella tilalla on syttymisriski mielessä hakkeen ja turpeen kanssa, mutta myös muita kuivikkeita ja vastaavia komponentteja kannattaa seurata säännöllisesti”, Vainio korostaa tiedotteessa.
Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2023 ja sitä päivitettiin syyskuussa 2025.
- Osaston luetuimmat
