Päivi Nerg osoitti, että viljelijöiden syksyllä kriisikokouksessa laatima toimenpidelista on tutkittu tarkkaan ja osa ehdotuksista etenee. Kuva: Jaana Kankaanpää
Viljelijöille luvattiin Somerolla tukea, peltojen metsityskorvaus ja helpotus lannoitteiden tuontiin
Viljelijöitä kehotettiin ottamaan ympäristötoimet käyttöön ja kylvämään sellaisia kasveja, joille on kysyntää.TilaajalleSomero
Kasvinviljelijöiden kriisikokous keräsi Somerolla salin lähes täyteen. Osallistujamäärä jäi kuitenkin syksyn kokousta pienemmäksi. Kuva: Jaana KankaanpääMaataloudelle voidaan mahdollisesti osoittaa kriisitukea Iranin sodan takia, sanoi maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg viljanviljelijöiden kriisikokouksessa Somerolla maanantaina.
Asiaan tarvitaan ensin EU-tason päätös, mutta kun se tulee, kotimaassa on Nergin mukaan valmiutta käyttää kaikki mahdolliset joustot.
Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin on aiheuttanut huomattavan nousun energian ja lannoitteiden hintoihin maaliskuussa.
Viljelijöiden tilanne on siten viime viikkoina mennyt entistäkin vaikeammaksi.
Maanantain kokouksen Somerolla järjesti Suomen kasvinviljelijät ry. Maaliskuun alussa perustetun yhdistyksen taustalla on samoja viljelijöitä, jotka järjestivät syksyllä Someron ensimmäisen kriisikokouksen.
Viime viikolla MTK vaati hallitukselta Lähi-idän tilanteen takia 100 miljoonan euron rahoitusta luonnonhaittakorvauksen lisätukeen, joka kohdennettaisiin ensisijaisesti peltokasvituotantoa harjoittaville tiloille.
Energiaveron palautuksen korotukseen MTK vaati 45 miljoonaa euroa.
Nergin mukaan viimeaikainen lannoitteiden ja öljyn kallistuminen voi nostaa maatalouden kokonaiskustannuksia 200 miljoonaa euroa.
Hänen mukaan MTK:n ehdottamat toimet ovat niitä, jotka voivat nousta vaihtoehdoiksi. Päätöksiä voi tulla huhtikuussa hallituksen kehysriihessä. Valtion taloustilanne on kuitenkin tiukka, Nerg muistutti.
Nerg kertoi useista tulossa olevista muutoksista, mutta tyrmäsi osan viljelijöiden vaatimuksista.
Suurimmaksi muutokseksi hän nosti lannoiteasetuksen muuttamisen, jolla nostetaan lannoitteiden kadmium-rajaa kahden vuoden ajaksi.
Suomessa raja on muuta Eurooppaa tiukempi. Kadmium on myrkyllinen raskasmetalli.
Viljelijät ovat vaatineet raja-arvon höllentämistä, sillä sen oletetaan lisäävän lannoitteiden tarjontaa maailmalta Suomeen, mikä voisi laskea lannoitteiden hintoja.
Nergin mukaan muutos tulee voimaan elokuussa. Se otetaan käyttöön kahdeksi vuodeksi, minkä aikana seurataan sen vaikutusta lannoitemarkkinoihin sekä peltojen kadmium-määriin.
Nerg kehotti jokaista ottamaan kaikki mahdolliset ympäristötoimet käyttöön.
Peltojen metsitystuki tulee voimaan ensi vuoden alusta, Nerg kertoi. Tarkempaa tietoa tuen suuruudesta tai ehdoista hän ei puheessaan vielä maininnut.
Ensi vuonna nousevat myös erikoiskasvipalkkiot. Niillä kannustetaan esimerkiksi öljykasvien viljelyyn.
Kasvinviljelijät ry:n puheenjohtaja, maanviljelijä Juha Raininko vaati, että tukiennakot täytyy maksaa jo elokuussa.
Nykyisin ensimmäisiä ennakoita maksetaan lokakuussa ja valtaosa peltotuista maksetaan joulukuussa.
Nerg sanoo, että kaikki mahdolliset aikaistukset on tehty. Elokuu ei tule mitenkään onnistumaan, vaikka koko hallitus sitä haluaisi.
Rainingon mukaan tukimaksatus elokuussa poistaisi viljelijöiltä pakon myydä satoa heti puintiaikaan ja antaisi siten viljelijöille neuvotteluvoimaa viljanostajia kohtaan.
Viljelijöiden puheenvuoroissa nousi monesti esiin väite maataloustukien määrän laskusta viime vuosina. Moni sanoi viljan hehtaaritukien pudonneen noin 150 euroa.
Nerg kehotti jokaista ottamaan kaikki mahdolliset ympäristötoimet käyttöön. Silloin tilan kokonaistukisumma voi olla ainakin lähes yhtä suuri kuin ennen, vaikka viljahehtaarien tuki on aiempaa pienempi.
Esimerkiksi tähän sopii viherlannoitusnurmi. Sille tuet ovat hehtaaria kohti selvästi viljaa suuremmat. Lisäksi viherlannoitus vähentää lannoitteiden ostotarvetta ja pienentää viljan ylituotantoa.
Rapsirouheen tuonti on nykyisin valtavaa suhteessa kotimaiseen viljelyalaan.
Kasvinviljelijöiden yhdistys vaati tukimaksujen aikaistamisen lisäksi muun muassa viljan hinnoitteluun uudistuksia. Hintojen pohjalla pitäisi olla eurooppalaisen viljapörssin hinta ja sen päälle olisi tultava viljan tuontikustannusta vastaava lisä.
Tuotantopanoskauppaan vaadittiin reiluja kauppatapoja muun muassa lannoitekauppaan.
Öljy- ja valkuaiskasvien viljelyyn vaadittiin kannusteita.
Tuontiviljalle ja öljykasveille vaadittiin samoja vaatimuksia kuin kotimaiselle tuotannolle esimerkiksi glyfosaatin käytössä.
Rehujen kotimaisuusastetta haluttiin nostaa. Rapsirouheen tuonti on nykyisin valtavaa suhteessa kotimaiseen viljelyalaan.
”Valitaan viljelyyn kasveja, jotka kannattaa. Vältetään niitä, jotka eivät kannata. On tuotettava sitä, mille on kysyntää”, Tero Hemmilä sanoi. Kuva: Jaana KankaanpääYhteiskunnalla on velvollisuus turvata jatkuvuus ruuantuotannossa, muistutti, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä puheessaan.
Tällä hetkellä tiloilla ei pystytä tekemään korvausinvestointeja heikon kannattavuuden takia. ”Tuotantokoneisto rapautuu.”
Hemmilä vaati valtiolta siltarahoitusta, jolla kriisistä päästään yli.
Viljelijöitä hän muistutti tutkimaan oman tilan numerot tarkkaan ja tekemään viljelypäätökset niiden mukaan.
”Tuotantokustannukset on laskettava. Jos laskelmien perusteella tuotanto ei kannata, ei silloin pidä sellaista kasvia viljellä.”
”Hinnat syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Ylituotanto painaa hintoja.”
”Valitaan viljelyyn kasveja, jotka kannattaa. Vältetään niitä, jotka eivät kannata. On tuotettava sitä, mille on kysyntää”, Hemmilä summaa.
Hän muistutti myös tuottajaorganisaatioista. ”Yhteistyö ei ole enää vain vaihtoehto, se on välttämättömyys.”
Asiamies Rikard Korkman viljelijäjärjestö SLC:stä totesi vehnää olevan todella paljon varastoissa eli viljelijöiden kannalta vehnätase on paha.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseen mukaan vehnää on kotimaan varastoissa vielä tulevana kesänä 455 miljoonaa kiloa. Vuodessa vehnää kuluu yhteensä 695 miljoonaa kiloa.
Vehnää ei siis tarvitsisi tuottaa kuin murto-osa viime syksyn sadosta ja sitä olisi ensi talveksi aivan riittävästi.
Viljanviljelyn kannattavuuskriisin ratkaiseminen lähtee meistä viljelijöistä itsestämme, totesi MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman.
”Kannattaako nyt viljellä viljaa entiseen tapaan vai kannattaisiko öljykasvit ja apila paremmin?”
”Tehdään oma osamme ja hoidetaan viljatase kuntoon”, Schulman suositteli.
Max Schulman muistutti, että kriisin ratkaisu lähtee viljelijöistä itsestä. Paljon riippuu tulevan kasvukauden kylvövalinnoista. Kuva: Jaana KankaanpääViljatilojen kannattavuus on ollut heikko viimeiset kolme vuotta. Keskimääräinen viljatila on tehnyt sen ajan tappiota.
Vuonna 2022 kannattavuus oli vuoden ajan poikkeuksellisen hyvä.
Vuonna 2022 kannattavuutta nosti nykyiseen verrattuna noin kaksinkertaiset viljan hinnat sekä maataloudelle myönnetty noin 300 miljoonan euron kriisituki.
Viljan hintaa nosti vuonna 2022 viennin tyrehtyminen Ukrainasta ja epävarmuus tulevista tuotantomääristä, kun lannoitteet ja energia kallistuivat kovaa tuolloinkin.
Tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta laskee, että nytkin viljan hintojen täytyisi nykyisestä vähintään kaksinkertaistua, jotta viljelijä saisi palkka- ja korkovaatimuksensa täytettyä.
Pieni osa tiloista kannattaa hyvin nykyiselläkin hintarakenteella, mutta valtaosa tekee tappiota. Kustannushallinta on merkittävässä osassa tilojen kannattavuuserojen taustalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
