Kotimaisen lihan suosio julkisessa ruokailussa on kasvanut — taustalla vaikuttavat kestävyyskriteerit, joita käyttöä halutaan nyt laajentaa entisestään

Monien kuntien ruokaloiden noutopöydistä löytyy aiempaa useammin kotimaista lihaa.

Kotimaisen lihan käyttö julkisissa hankinnoissa on kasvanut, kertoo erityisasiantuntija Auli Väänänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Taustalla vaikuttaa vastuullisen lihan hankintaan ohjaava opas, jonka avulla ollaan saatu nostettua lihan kotimaisuusastetta.

Suoraan kotimaisen lihan hankintaan kehottaminen ei ole mahdollista. Kotimaisuutta opas on kuitenkin edistänyt asettamalla lihan hankintaan kriteereitä, jotka harvat Suomen ulkopuoliset maat täyttävät.

Sianlihan osalta todetaan esimerkiksi, että lihan on tultava eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemiseksi. Myös antibiootteja saa käyttää vain tarpeeseen.

Julkisella puolella vastaavia kriteereitä ei muualla EU:ssa juuri Ruotsin lisäksi ole, Väänänen mainitsee.

Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi edellyttää julkisten ruokahankintojen raaka-aineilta ja tuotantotavoilta kansallisen lainsäädännön vaatimuksia.

Lisäksi tavoitteena on edistää kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Periaatteessa voi sanoa, että hallitus on onnistunut tässä tavoitteessa.

Lihan kotimaisuusasteen nousu selvisi viime syksynä teetetystä kyselytutkimuksesta. Edellinen tutkimus on teetetty vuonna 2018.

Kyselyyn liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten pienempi vastaajamäärä kuin edellisellä kerralla.

Nyt maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan vielä laajempaan käyttöön tulevia lihan kestävyyskriteereitä.

Kriteereitä on tarkoitus hyödyntää paitsi julkisissa hankinnoissa, myös esimerkiksi tuotteiden markkinoinnissa ja elintarvikkeiden viennin edistämisessä.

Keskeinen tavoite on lisätä tietoisuutta kotimaisen lihantuotannon vastuullisuudesta sekä lisätä kotimaisen lihan arvostusta.

Keskusteluun tulevat vaikuttamaan lisäksi ravitsemusnäkökohdat ja uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Myös ekologisuus otetaan suosituksissa huomioon.

”Olen iloinen, että suomalaisen lihan eteen tehty kestävyystyö tulee näkyväksi. On tärkeää, että työryhmä tiedottaa ja viestii tuloksista aktiivisesti”, toteaa tiedotteessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Työryhmässä selvitetään, millaisia vastuullisuuskriteereitä julkisissa elintarvikehankinnoissa on kotimaiselle lihalle ja kuinka kriteereitä käytetään. Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, missä määrin tällä hetkellä Suomessa kulutettava liha täyttää valmisteltavat kestävyyskriteerit.

Lisäksi selvitetään, miten kotimaisen lihantuotannon kestävyydestä viestitään ja miten sitä hyödynnetään viennin edistämisessä.

Työryhmän jäsenet ovat maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Elintarviketeollisuusliitosta, Eläinten terveys ETT ry:stä, MTK:sta, SLC:stä, Motivasta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Työryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.