68 prosenttia nuorista katsoo, ettei Suomi selviäisi kriiseistä ilman kotimaista maataloutta
Maa- ja metsätalousministeriö selvitti 15–29-vuotiaiden ruoka-, maatalous- ja metsäasenteita.
Nuoret ymmärtävät huoltovarmuuden merkityksen. Kuva: Kimmo Haimi68 prosenttia 15–29-vuotiaista suomalaisista katsoo, ettei Suomi selviäisi kriiseistä ja häiriötilanteista ilman kotimaista maa- ja metsätaloutta.
Maa- ja metsätalousministeriö teetti ensimmäistä kertaa nuorisotutkimuksen, jossa kysyttiin näkemyksiä ruuasta sekä suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä marraskuussa, ja siihen vastasi runsas 1 500 nuorta ja nuorta aikuista.
Yksi kyselyn väittämistä oli ”ilman kotimaista maa- ja metsätaloutta Suomi ei selviytyisi kriiseistä ja häiriötilanteista”. Kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 35 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.
Kotimaista maatalouden olemassaoloa piti tärkeänä 86 prosenttia vastaajista.
Kahdeksan kymmenestä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”on tärkeää, että suomalaisille maataloustuottajille annetaan suoraa rahallista tukea” kanssa.
Hyvinvointi- ja ympäristökysymyksissä nuorten mielipiteet jakautuvat enemmän. 64 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”suomalaiset maanviljelijät huolehtivat esimerkillisesti ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista” kanssa. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä.
Maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen saa nuorilta vahvan kannatuksen. 78 prosenttia pitää asiaa tärkeänä. Ajatuksen kannatus on hyvin tasaista koko Suomessa. Seitsemän kymmenestä uskoo, että maataloudella on suuri vaikutus tämän tavoitteen toteutumiseen.
Hinta on nuorille tärkein ruuan ostoperuste.
15–29-vuotiaat suomalaiset pitävät hintaa tärkeimpänä ruuan ostopäätöksiin vaikuttavana tekijänä. Sen mainitsi yhdeksän kymmenestä.
Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista viisi.
Seuraavaksi eniten valittiin vaihtoehtoa maku. Sen osuus oli 79 prosenttia.
Tuotteen tuttuus ja terveellisyys saivat molemmat 39 prosentin osuuden ja kotimaisuus 36.
Ilmasto- ja ympäristöystävällisyys sekä eläinten hyvinvoinnin huomioiminen jäivät kumpikin 9 prosenttiin.
Kasvis- tai vegaaniruokavaliota noudattaa joka kymmenes vastaajista.
60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi olevansa valmis joustamaan omasta elintasosta ja kulutustottumuksista, jos sillä voi lisätä yhteistä hyvää.
Nuoret kertovat tehneensä omiin kulutustottumuksiinsa muutoksia. 54 prosenttia kertoo kierrättävänsä, 45 prosenttia kertoo ostavansa käytettyjä tavaroita ja 34 prosenttia säästävänsä energiaa.
37 prosenttia kertoo lisänneensä kotimaisen ja lähiruuan ostamista.
Kasvis- tai vegaaniruokavaliota noudattaa joka kymmenes vastaajista.
Tärkeimmät syyt kulutustottumusten muutoksille ovat hiilijalanjäljen pienentäminen ja kotimaisen työn ja tuotannon tukeminen. Seuraavina tulivat eläinten hyvinvointi ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
Moni nuori viihtyy luonnossa.
Kysely antoi tietoa myös nuorten aikuisten luontosuhteesta.
Suosituin luonnossa oleskelun muoto oli mökkeily ja patikointi tai retkeily luonnossa. Näitä harrasti 26 prosenttia nuorista.
Marjastamista tai sienestystä harrasti 19 prosenttia ja kalastusta 17 prosenttia.
Luonnossa liikkumista esimerkiksi hevosen tai koiran kanssa harrasti 14 prosenttia, kuten luontokuvaustakin.
- Osaston luetuimmat
