Rikkakasvien äestys näytti hurjalta mutta osoitti olevansa kelpo menetelmä

Rikkakasveja on mahdollista pitää kurissa ilman kasvinsuojeluaineita, mutta helppoa se ei ole. Joskus saattaa jopa kauhistuttaa.

Tämän koki viljanviljelijä Kari Mutkala Koski Tl:ssä. Hänen pellollaan nähtiin rikkakasviäes tänä keväänä ensimmäisen kerran, kun kone kävi kevätvehnälohkolla. Äestämisen jälkeen pelto näytti hurjalta eikä Mutkala uskonut oraiden enää nousevan.

Viikon kuluttua kevätvehnä oli kuitenkin toipunut käsittelystä ja elokuun loppupuolella korjattiin noin 5 000 kilon hehtaarisato, Mutkala kertoo.

Rikat äestettiin kevätvenhän oraiden ollessa 2–3-lehtiasteella. Pellolla talvehtineeseen saunakukkaan äestäminen ei tehonnut kunnolla mutta muuten lopputulos on Mutkalan mielestä hyvä.

Mutkala pellon kävi 12 metriä leveäellä äkeellään käsittelemässä luomulihantuottaja Marjaana Manni, jolle toimenpide on tuttuakin tutumpi. Silti hän toteaa puoliksi leikillään: ”Joka kerta lopputulos hirvittää. Koneen myyjäkin sanoi, että älä katso taakse.”

Manni vakuuttaa, että oikeaan aikaan ja huolellisesti tehtynä äestys on hyvä keino rikkakasvien mekaaniseen nujertamiseen. Äestämisen voi tehdä päivällä, se ei kuluta pohjavettä eikä vahingoita pölyttäjiä, ja samalla voi kylvää kerääjäkasveja. Äkeen piikit rikkovat keväisen kuorettumisen.

Mutkala ja Manni ovat mukana Luonnonvarakeskus Luken vetämässä Itua ja Vastetta -hankkeessa, jossa tiloilla testataan kemiallista kasvinsuojelua ja lannoitteiden käyttöä tarkentavia tai korvaavia toimia. Mukana on 20 Fazer Myllyn ja Atrian sopimusviljelijätilaa eri puolilla Suomea.

Marjaana Manni (vas.) kävi keväällä äestämässä Kari Mutkalan kevätvehnälohkon. Saunakukkaan äestäminen ei kunnolla tehonnut, Manni ja Mutkala toteavat yhdessä Luken erikoistutkija Marja Jallin kanssa.  Kuva: Carolina Husu

Hankkeessa oleville viljelijöille oli tarjolla noin 80 toimenpidettä, joista he valitsivat tilallaan kokeiltavan, kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

Toimenpiteitä verrataan tilalla normaalisti käytössä oleviin menetelmiin. Tutkimuslohkoilla seurataan kasvintuhoojien esiintymistä, kasvien ravinteiden käyttöä, sadon määrää ja laatua, Jalli kertoo. Sekä testattavasta keinosta että tilan normikäytänteestä tehdään kustannuslaskelmat myöhemmin tänä syksynä.

Mutkalan viljelyksillä verrataan rikkakasviäkeellä käsiteltyä kevätvehnälohkoa viereiseen lohkoon, jolla rikkoja on torjuttu kemiallisesti. Manni on ollut mukana jakamassa osaamistaan ja hoitanut Mutkalan pellon äestämisen.

Rikkakasviäestys oli muokkausmenetelmistä yksi suosituimmista, Jalli kertoo hanketilojen valinnoista.

Kasvitautien torjunnassa tilat kokeilivat muun muassa tautiennustemallien käyttämistä. Mallit tuntuvat toimineen hyvin kasvukauden vaihtelevissa olosuhteissa, mutta tulos nähdään, kun sadot on punnittu, Jalli kertoo.

Tuhohyönteisten seurantaa kokeili useampi tila erilaisilla ansoillaan.

Lannoitepuolella oli aluskasvien käyttöä sekä lannoitteiden jakamista usealle levityskerralle. Lakoa torjuttiin muun muassa lajikevalinnoilla, Jalli jatkaa.

Mutkala viljelee noin 800 hehtaarin alaa ja kierrossa on kaikkia viljoja sekä hieman sokerijuurikasta. Manni pitää kotitilaansa yhdessä puolisonsa kanssa ja heillä on noin 70 emolehmää ja nuorkarja päälle.

Sekä Mutkala kertoo jatkavansa hankkeessa myös ensi vuonna. ”Voisi olla hyvä, että samalla lohkolla toteutettaisiin sama toimi, niin näkisi vuosien välisen eron.”

Manni kertoo olevansa kiitollinen, että saa osallistua tutkimukseen. ”Itselleni maanviljelyssä on tärkeää huomioida luonnon monimuotoisuus. Pölyttäjät ja muut hyönteiset ovat iso osa satojen onnistumisessa.”

Pohjavesien suojeluun Manni haluaisi viljelijöille nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä. ”Kemikaalit pois pohjavesialueen pelloilta.”