Sää on suosinut – viljat, nurmi, peruna ja rikkakasvit kasvavat nyt rehevästi

Viljelykasvit kasvavat ja kehittyvät nyt pelloilla vauhdilla, kun sateita ja kosteutta on saatu riittävästi, kertoo Pro Agria torstaina julkaisemassaan kasvutilannekatsauksessa.

Lämpötilat saisivat olla jonkin verran korkeampia, vaikka kasvit ovat Suomessa sopeutuneet viileisiin olosuhteisiin.

Kasvukauden eteneminen on arvioiden mukaan 2–5 päivää jäljessä keskimääräisestä.

Kevätkylvöt on sateen aiheuttamien keskeytysten jälkeen saatu pääsääntöisesti tehtyä, tai ne ovat vielä vähän kesken eri puolilla Suomea.

Lapissa kevätkylvöjä on päästy vasta aloittelemaan.

Viimeisimpänä on kylvetty ohraa ja kevätrypsiä sekä luonnonhoitonurmia, riistapeltoja ja maisemapeltoja.

Kevätviljat ovat orastuneet tasaisesti, kasvustot ovat pensoneet hyvin ja ovat tiheitä.

Joitakin aikaisia, huhtikuun puolella tehtyjä kylvöjä on jouduttu kylvämään uudestaan johtuen huonosta orastumisesta ja epätasaisuudesta.

Kevätviljat kehittyvät vauhdilla, mutta samalla rikkakasvit itävät ja taimettuvat nyt myös runsaasti.

Pelloilla on aloitettu rikkakasvien torjuntoja. Torjuntojen arvioidaan onnistuvan nyt hyvin kosteuden myötä, joskin sateet viivästyttävät ja keskeyttävät niiden tekemistä.

Kosteuden myötä myös lehtilaikkutautien riski kasvaa, ja se vaatii kasvustoissa nyt tarkkaa seurantaa.

Kevätrapsi ja -rypsi sekä herne ja härkäpapu ovat taimettuneet hyvin, Pro Agria kertoo.

Rapsin ja rypsin uhkana ovat tuholaiset, joten kasvustojen tarkkailu on tärkeää.

Kasvustoissa on havaittu etenkin kaalikoita ja jonkin verran kirppoja. Tärkeintä on rapsikuoriaisen seuranta kehittyvissä nupuissa, kun kasvustot ovat ruusukevaiheessa.

Pelloilla on jo havaittu haitallisten vieraslajien, kuten rikkakananhirssin ja viherpantaheinän, taimia.

Myös tämä vaatii viljelijöiltä tarkkaavaisuutta ja huomioimista torjunnassa, jotta nämä aggressiivisesti leviävät rikkakasvit eivät pääse hallitsemattomasti valtaamaan peltoja.

Syysöljykasvit kukkivat keltaisenaan jo neljättä viikkoa ja alkavat pikkuhiljaa lopetella kukintaansa.

Syysviljoista ruis on tullut tähkälle ja kukkii eli heilimöi näinä päivinä.

Syysvehnät ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa tähkälle viikon parin kuluessa, Pro Agrian katsauksessa arvioidaan.

Kostea sää on edistänyt tautien leviämistä, ja niiden oireita on alkanut näkyä lisääntyvässä määrin lehdissä.

Erityisesti syysvehnät tarvitsevat nyt tautisuojausta, koska kostea säätyyppi jatkuu ja kasvuaikaa on vielä paljon jäljellä.

Ensimmäistä säilörehusatoa on alettu korjaamaan viime viikolla Etelä-Suomessa, ja yleisimmin korjuu pääsee täyteen vauhtiin eri puolilla Suomea tällä ja ensi viikolla.

Korjuussa ollaan normaalissa aikataulussa.

Nurmisadosta on tulossa tyydyttävä tai hyvä. Korjuuolosuhteet ratkaisevat laadun.

Epävakaiset säät ja sateiden aiheuttamat keskeytykset heikentävät laatua. Juhannusviikolle ennustettu poutajakso lupaa kuitenkin hyvää nurmen korjuulle.

Kuivaheinän korjuu ajoittunee juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Varhaisperunaa on saatu kevään juhlapöytiin jo jonkin aikaa, ja tarjonta lisääntyy koko ajan.

Kesäperunan ja muiden perunoiden, kuten varasto- ja tärkkelysperunan, istutukset on tehty, ja peruna on taimettumassa hyvin.

Sateet tulivat perunalle suotuisaan aikaan, ja riittävän kosteuden myötä peruna lähtee hyvään kasvuun.

Varhaisvihanneksista on saatavilla kausihuoneissa viljeltyjä kotimaisia nippuvihanneksia, kuten porkkanaa, sipulia ja punajuurta.

Myös avomaan salaattia alkaa olla tarjolla.

Raparperin satokausi jatkuu parhaimmillaan. Sen sijaan kotimaisen parsan saanti loppuu juhannukseen.

Viileähkö sää on suosinut muun muassa kaalien kasvua pelloilla, ja kehitys on ollut tasaista.

Joillakin vihanneksilla, kuten istukassipulilla, kehitys on ollut selvästi hitaampaa verrattuna viime vuoteen.

Peltoviljeltyä varhaisporkkanaa päästään nostamaan juhannuksen jälkeen.

Mansikkaa valmistuu pääasiassa kasvutunneleista, mutta ensimmäiset erät avomaan mansikkaa saadaan poimittua juhannuksen tienoilla.

Myös kesän ensimmäiset vadelmat kypsyvät kasvutunneleissa juhannuksen aikoihin.

Herukalla on ollut hyvin runsasta kukintaa etenkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joten satotoiveet ovat korkealla.