Sekä lihan kulutus että tuotanto ovat kasvaneet alkuvuonna − lihalajien välillä kuitenkin eroja
Lihalajien välillä on eroja ja osassa tuotanto ja kulutus ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna.Tilaajalle
Siipikarjanlihalla sekä kulutus että tuotanto kasvoivat neljä prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kuva: Johannes TervoSekä lihan tuotanto että kulutus ovat Suomessa hieman kasvaneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Lihalajien välillä on kuitenkin eroja ja osassa lukemat ovat laskussa viime vuoteen verrattuna.
Lihan kokonaiskulutus on viime vuosina ollut laskussa. Vuonna 2018 maassa kulutettiin lihaa ennätykselliset yli 81 kiloa henkeä kohti. Viime vuonna kulutus oli vajaa 78 kiloa henkeä kohti, mikä on vielä huomattavasti enemmän kuin vuoden 2000 alle 70 kiloa.
Loppuvuosi näyttää, pysähtyykö kulutuksen lasku tänä vuonna.
Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo, että yhteensä lihaa tuotettiin tammi–kesäkuussa kaksi prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Siipikarjan tuotanto kasvoi neljä prosenttia ja sianlihan kaksi prosenttia. Naudanlihaa tuotettiin lähes sama määrä kuin vuosi aiemmin. Lampaanlihan tuotannon väheneminen on jatkunut 13 prosentin laskulla.
Lihavarastot ovat tänä vuonna pienentyneet. Luken mukaan pakkasvarastoissa oli kesäkuun lopussa sianlihaa seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin. Naudanlihaa oli 31 prosenttia vähemmän.
”Osa kaupan myynnin kasvusta on sitä, että ravintolan sijaan syödään pihvi kotona.”
Lihan kokonaiskulutus kasvoi kotimaassa tammi–kesäkuussa prosentilla viime vuodesta, ilmenee Kantar Agrin julkaisemista ennakkotiedoista.
Broilerin kulutus nousi viime vuodesta neljä prosenttia. Naudanlihan kulutus laski kaksi prosenttia ja sianlihan kulutus pysyi ennallaan. Karitsanlihan käyttö laski 30 prosenttia.
Viime viikolla Päivittäistavarakauppa ry (PTY) kertoi naudanlihan myynnin määrän kasvaneen 9,9 prosenttia huhti–kesäkuussa.
Voivatko PTY:n ja Kantar Agrin luvut pitää yhtä aikaa paikkansa?
Molemmat voivat pitää samaan aikaan paikkansa, sanoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori. Päivittäistavarakaupan myynti on eri asia kuin kokonaiskulutus.
”Pt-myyntitilastossa tuoteryhmä naudanliha on vain osa naudanlihan kulutuksesta, jauheliha ja fileet ym. Naudanlihaa sisältävät jalosteet, einekset ja valmisateriat ovat eri luokissa.”
”Lisäksi myyntitilastotieto on volyymi-indeksi, johon siis vaikuttaa määrän lisäksi myös se, minkä arvoisia tuotteita on kulutettu. Määrän muutos ei siis ole eksaktisti kiloja.”
Ravintola- ja ruokapalvelukulutus on vähintään 20 prosenttia naudanlihan kulutuksesta, Arovuori kertoo. Ravintoloilla on mennyt heikosti ja se näkynee naudanlihan kysynnän laskuna.
”Ajattelisin, että osa kaupan myynnin kasvusta on sitä, että ravintolan sijaan syödään pihvi kotona.”
Kolmas tekijä tilastoissa on vertailuajankohta. ”Naudanlihan myynti pt-kaupassa sukelsi huhti–kesäkuussa 2023, joten vertailukohtana on jonkinlainen kuoppa.”
Arovuori arvio, että kokonaisuudessaan naudanlihan kulutuksen lasku jatkuu edelleen tänä vuonna.
Keskimäärin EU:ssa sian hinnat ovat nyt noin 13 prosenttia vuodentakaista matalammat.
Sianlihan hinta oli EU-alueella laskussa koko heinäkuun. Kun kesäkuun lopussa EU-maiden keskihinta e-luokan lihalle oli 2,21 euroa kilolta, oli se heinäkuun lopussa 2,13 euroa.
Suomessa hinta oli koko heinäkuun noin 2,10 euroa eli EU:n keskitasoa vähemmän.
Saksassa hinta putosi heinäkuun alussa 10 senttiä 2,20 euroon ja vakiintui loppukuun ajaksi siihen.
Keskimäärin EU:ssa sian hinnat ovat nyt noin 13 prosenttia vuodentakaista matalammat. Suomessa noin viisi prosenttia.
Porsaan EU-maiden keskihinta on laskenut huhtikuusta alkaen ja heinäkuussa lasku kiihtyi.
- Osaston luetuimmat
