Juha Saarimäen ja hänen poikansa Robinin yhdistelmätilalla kasvatetaan sekä broilereita että viljaa. Kolmessa broilerihallissa on kaikkiaan 85 000 kasvatuspaikkaa ja viljelyssä reilut 200 hehtaaria lähinnä kevätvehnää ja ohraa.
Ohrat myydään kokonaan ja koko viljamäärästäkin menee 60 prosenttia myyntiin. Pääosa vehnästä käytetään broilereiden rehuksi.
”Oman vehnän osuus kaikesta broilereiden käyttämästä rehusta on 20–25 prosenttia ja loput on tehdasrehua. Kylvän vehnää varmuudeksi aina hieman ylimääräistä, joten vehnääkin on usein jonkin verran myytäväksi syksyllä”, Juha Saarimäki sanoo.
Pääsiäisen pyhinä Saarimäki alkoi laskea lannoitteiden kalliiseen hintaan suivaantuneena, kuinka paljon tilan käyttämien tuotantopanosten kuten lannoitteiden, rehujen, polttoaineiden ja energian hinnat olivat nousseet vuositasolla edelliskeväästä.
380 000 euroa!
”Se on paljon ja kuvaa, kuinka rajusti kustannukset ovat nousseet. Tasapainoon pääsemiseksi olisi liikevaihdon pitänyt vastaavasti kasvaa saman verran, mutta näinhän ei ole käynyt”, hän huomauttaa.
Alkuvuoden huippuhinnoista esimerkiksi lannoitteiden ja viljan hinnat olivat jo hieman laskeneet. Sen sijaan rehujen hinta pysytteli edelleen korkeana.
Kotieläintiloille viljan hinnan lasku tietää helpotusta ruokintakustannuksiin. Kun Saarimäet myyvät viljasadostaan 60 prosenttia, rokotti sadan euron hinnanlasku puolestaan viljanmyyntituloja.
”Syksyllä ja alkuvuonna viljan hinnan nousu sen sijaan auttoi meitä. Kun lihan tuottajahintoihin ei vielä alkuvuonna tullut korotuksia, tilannetta paikkasi, kun meillä oli myytäväksi viljaa kohonneella hinnalla”.
”Kaikilla kotieläintiloilla tilanne ei tietenkään ole sama eikä oma vilja riitä vaan ne joutuvat ostamaan viljaa”, Juha Saarimäki huomauttaa.
Hänen mukaansa heidän tilallaan ei ollut ensimmäinen kerta, kun toinen tuotantosuunta tasapainotti toista. Joskus viljalla menee paremmin, joskus lihalla, mutta harvoin samanaikaisesti.
Alkuvuodesta tuottajahintatilanne on Saarimäen mukaan jo kohentunut. Hinta on noussut sen verran, että se lähestulkoon kompensoi rehukustannusten nousun.
”Sen sijaan vilja menee kanoille vielä käytännössä vanhalla hinnalla, jos laskee, mitä siitä saisi markkinoilta. Kaiken viljan myyminen ja siirtyminen kokonaan täysrehuun tulisi kuitenkin vielä paljon kalliimmaksi”, hän huomauttaa.
Hintojen nouseminen on Saarimäen mukaan tuottajan kannalta periaatteessa positiivista, mutta häntä askarruttaa, kuinka pitkään kuluttajien ostovoima riittää.
”Kun kaikki muutkin kustannukset nousevat, se ei ole hyvä pidemmän päälle kenenkään kannalta. Korona-ajalta kuluttajilla on vielä ylimääräistä rahaa, mutta mitä tulevaisuudessa tapahtuu nykyisen hintakehityksen jatkuessa”, hän pohtii.
Tilalla on ollut Juha Saarimäen vanhempien aloittamana munivia kanoja vuodesta 1970 alkaen. Broilerituotanto käynnistyi vuonna 1992 ja toisen kasvattamon valmistuttua vuonna 2010 kananmunatuotanto loppui.
Kolmas kasvattamo valmistui vuonna 2020 ja nosti eläinmäärän 85 000 broileriin. Tilan tuotanto on Juha Saarimäen ja hänen poikansa Robinin nimissä. Tilalla ei ole palkattua työvoimaa, ja apuna käytetään urakoitsijoita.
”Kasvatamme broilereita vuodessa seitsemän erää. Kaikki kasvattamot tyhjennetään samanaikaisesti ja erien välinen tauko on reilut kaksi viikkoa”, Saarimäki esittelee tuotantoaan.
Samanaikaisesti uuden kasvattamon kanssa rakennettiin uusi lämpökeskus. Ne valmistuivat juuri sopivasti ennen kuin rakennus- ja energiakustannukset alkoivat kallistua rajusti.
Tilalla on ennestään haketta käyttävä lämpökeskus, mutta sen teho ei enää riittänyt laajennuksen ja kuivauksen vaatimaan lämmöntarpeeseen.
”Uudessa laitoksessa on 750 kilowatin kattila, jossa on varaus vielä ympäristöluvan mukaiselle neljännelle kasvattamohallille. Sen teho riittää kuivaajan ja kahden kuivaavan siilon lämmöntarpeeseen sekä kanaloihin.”
Lämpökeskuksessa käytetään hakkeen lisäksi pelletöityä kaurankuorta, jonka osuus lämpöarvosta on noin neljännes. Juha Saarimäki puistelee päätään laskiessaan, mitä vastaavan hakemäärän korvaaminen polttoöljyllä maksaisi.
”Öljylasku olisi vuositasolla verottomana noin 200 000 euroa. Sillä kustannustasolla tästä ei jäisi kuin luu käteen.”
Lue lisää:
