”Häpeän tunne konkurssitilanteessa on lieventynyt” – asiantuntija kertoo, millainen on tyypillinen konkurssiin päätyvä keskipohjalainen maatila
Moni talousvaikeuksissa oleva tila saa vapaaehtoisin talousjärjestelyin jatkomahdollisuuden. Konkursseja kuitenkin on odotettavissa. Kun 90-luvun lamassa maatilojen talousvaikeuksista selvittiin alan hyvän kannattavuuden ansiosta yrityssaneerauksella, nyt tilanne on toinen.Tilaajalle
Konkurssin taustalla on usein isoja investointeja, joiden jälkeen talousongelmat ovat kannattavuuden heikentyessä käyneet ylivoimaisiksi. Konkurssiin päätyneen tilan myyntihinta on usein tuottajalle pettymys. Kuvituskuva.Konkurssiin tai yrityssaneeraukseen on ajautunut vuosittain maassamme kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen maatilaa.
”Maatalousyrittäjät ovat nyt tiukilla heikon kannattavuuden vuoksi. Konkurssiaaltoa en kuitenkaan usko tulevan, koska valtaosa tilanteista hoidetaan taloutta tasapainottavien vapaaehtoisten toimien kautta, esimerkiksi metsät myymällä. Moni tila pystyy jatkamaan toimintaa niiden keinoin”, arvioi erityisasiantuntija Juha Nivala ProAgria Keski-Pohjanmaasta.
Konkurssiin ajautuu kaikenkokoisia ja eri tuotantosuuntien tiloja.
”Esimerkiksi maitotilavaltaisella Keski-Pohjanmaalla konkurssiin päätyvä tila on yleisimmin 10 vuotta sitten navetan rakentanut tila. Investointivaiheen positiivinen kannattavuusnäkymä ei olekaan toteutunut maidon hinnan jäätyä viimeiset 5–7 vuotta odotettua alhaisemmaksi. Seurauksena on ollut hitaasti etenevä tilan kannattavuuden lasku”, kuvaa Nivala.
Pakkomyyntitilanteessa hinta on myyjälle usein pettymys. On karu tilanne, jos 20-vuotisen elämäntyön tehneelle käteen jää vain puolen miljoonan euron velat.
”Peltomaasta ja metsistä saa hyvän hinnan, samoin eläimistä. Koneistakin kohtuullisen. Mutta maatilan rakennukset, erityisesti vähänkin vanhemmat, ovat usein lähes arvottomia. Tilan myynti osina on usein tuottavampi vaihtoehto.”
”Siinä vaiheessa, kun laskujen maksaminen eräpäivänä on vaikeaa, on aika pysähtyä tarkastelemaan isoa kuvaa ja tehdä tarkat laskelmat tilanteesta.”
Usein taloudellinen tilanne kehittyy vuosien saatossa, vähitellen. Viljelijän voi olla vaikea havahtua ajoissa tilanteeseen.
”Siinä vaiheessa, kun laskujen maksaminen eräpäivänä on vaikeaa, on aika pysähtyä tarkastelemaan isoa kuvaa ja tehdä tarkat laskelmat tilanteesta”, Nivala muistuttaa.
Pakkohuutokaupan vaihtoehtona voi olla yrityssaneeraus, jos tilan kääntäminen kannattavaksi tiukalla taloudellisella ohjelmalla nähdään mahdollisena. Yrityssaneeraukseen tarvitaan yleensä päävelkojien suostumus ja käräjäoikeuden vahvistama saneerausohjelma.
”Siinä säilyvät tilan omistajuus ja mahdollisuus jatkaa ammattia, vaikka talous on ohjelman jälkeen tiukilla. Kaikki perusarjen pyörittämisestä jäävä tulo menee velkojille.”
Nivalan mukaan yrityssaneeraus oli 90-luvun lamassa talousvaikeuksiin joutuneelle tilalle toimiva vaihtoehto, koska maataloustuotanto oli kannattavaa.
”Talousvaikeuksiin johtivat rohkea velanotto ja korkeat korot. Niistä huolimatta kannattavuus oli hyvä. Nyt talousvaikeuksien takana on kannattamattomuus, jonka vuoksi pankit suurimpana velkojana eivät välttämättä näe yrityssaneeraukselle olevan edellytyksiä.”
Vielä joitakin vuosia sitten viljelijä halusi kääntää viimeisenkin kiven, jotta voisi jatkaa ammattiaan.
”Viime vuosina on tapahtunut selkeä asennemuutos. Häpeän tunne konkurssitilanteessa on lieventynyt. Aiemmin tilan myynti haluttiin estää viimeiseen asti, mikä on hyvin raskasta. Nyt ammatin vaihto nähdään vaihtoehtoa silloin, kun on todettava, että tämä yritys ei kannattanut.”
Nivala haluaa rohkaista talousvaikeuksissa olevia kääntymään ulkopuolisen avun puoleen. Tarjolla on taloudellista neuvontaa ja henkistä tukea.
”Viljelijäväestö on tottunut pärjäämään yksin vaikeuksien keskellä ja ulkopuolisen avun hakeminen on monelle vaikeaa. Haluan rohkaista keskusteluavun hakemiseen. Välitä viljelijästä -hanke tai työterveyshuolto ovat apuna. Talousapua tarjoavat pankit ja ProAgria. Tässä tilanteessa tarvitaan kaikkien toimijoiden aikaa ja halua henkisen kuorman keventämiseen.”
- Osaston luetuimmat
