Iso-Tuiskun tilalla käytetään lietteen siirrossa vanhoja kuorma-autoja traktori-lietekärry -yhdistelmän sijaan. ”Tämä on paljon kustannustehokkaampi ratkaisu”, viljelijäpariskunta kertoo. Kuva: Johannes Tervo
Kehittyvä sikatila luottaa yhteistyön voimaan: ”On riskienhallintaa, ettei viljele itse kaikkea”
Viime vuotinen nopea ja raju energian ja tuotantopanosten kallistuminen on näkynyt myös ilmajokelaistilan taloudessa.Ilmajoki
Marko ja Lotta Iso-Tuisku pyörittävät porsastuotantoa ja lihasikalaa Ilmajoella. Kuva: Johannes TervoSikasektori Suomessa on kohdannut pitkään taloudellisia paineita. Sikatilojen määrä on laskenut ja tilakoko kasvanut 2000-luvulla muita tuotantosuuntia enemmän.
Kasvavia ja eteenpäin katsovia sikatilojakin löytyy. Iso-Tuiskun tilaa Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen Kiikerinkylässä on kehitetty määrätietoisesti vuosikymmenten ajan.
”Sikalayrittämisen aloitin vuonna 1994. Tänä keväänä edessä on 29. kylvöt”, Marko Iso-Tuisku kertoo.
Ensimmäiset kymmenen vuotta Iso-Tuiskun markilla toimi rinnakkain kaksi erillistä sikatilaa, joista toista pyöritti Marko ja toista hänen vanhempansa.
”Siinä vaiheessa vanhempani keskittyivät lihasikatuotantoon ja minä porsastuotantoon. 1997 rakensin yksikön 120 emakolle.”
Vuonna 2004 tilan vanha pariskunta siirtyi luopumistuelle. Tässä vaiheessa kaksi sikalaa sulautettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jotka Marko Iso-Tuisku otti hallintaansa.
”Jo vuosi ennen tilakauppaa tapahtui laajentamista ja peruskorjausta. Siinä ennakoitiin tulevaa tilakauppaa ja sukupolvenvaihdosta.”
Tässä vaiheessa tilalla oli 900 lihasikaa ja 135 emakkoa.
Tulevina vuosina edessä oli vielä lisää laajennuksia.
”2000-luvun alussa katsoin, että tällä sijainnilla on paikka suurelle sikatilalle. Avautui aikaikkuna laajentaa tuotantoa ja kehittää tilaa.”
2014 Lotta Iso-Tuisku tuli mukaan yritystoimintaan. Samana vuonna emakkojen määrä kasvatettiin 300:aan ja 2021 valmistui uusi tuhannen lihasian sikala.
”Tänä päivänä emakoita on 320, lihasikoja 1 800 ja omaa peltoa yli sata hehtaaria, vuokramaineen yli 150”, Lotta Iso-Tuisku käy läpi tilan tunnuslukuja.
Suuren sikalan pyörittäminen on monipuolista ja vaativaa työtä. Työsarkaa teettävät niin tilan taloudenpito, päivittäinen työskentely eläinten kanssa, peltotyöt sekä koneet.
”Työtaakan hallinta ja työvaiheiden järkeistäminen on olennaista. Toimiva yhteistyö lähialueen muiden maatilojen kanssa on ratkaisevan tärkeää”, Marko Iso-Tuisku toteaa.
Yhteistyötä muiden tilojen kanssa tehdään muun muassa viljakaupassa.
”Teemme muille tiloille urakointina sadonkorjuuta. Ostamme näiltä tiloilta myös viljaa joustavilla maksuehdoilla. Lisäksi on kasvinviljelytiloja, jotka ottavat meiltä vastaan lietettä, ja antavat joko vähennystä viljan hinnasta tai suoraan rahaa”, Lotta Iso-Tuisku kertoo.
Omille sioille menevästä viljasta puolet tulee omista pelloista ja loput ostetaan ulkoa.
”Tämäkin on riskienhallintaa, ettei viljele itse kaikkea. Meillä ovat käytössä niin vehnä, ohra, kaura, ruisvehnä, herne ja ruis”, Marko Iso-Tuisku sanoo.
Myös muita yhteistyömuotoja on virinnyt vuosien saatossa.
”Täytämme toisen sikatilan kanssa lietesäiliöitämme ristiin. Siinä säästetään paljon ajokilometrejä.”
Aktiivisesta Könnin Maamiesseurasta on suuri apu konepuolella.
”Kaikki raha mitä sieltä irtoaa, laitetaan aina uusiin vehkeisiin. Maamiesseura hankkii laskuunsa konekantaa, jota seudun viljelijät vuokraavat.”
Lotta Iso-Tuisku korostaa porsaan elinkaaren seitsemän ensimmäisen päivän merkitystä kasvukunnon kannalta.
”Ensi päivät ovat tärkeitä. Siinä täytyy saada kaikki tarkasti onnistumaan niin vieroituksessa kuin ruokinnassa. Porsituskarsinoihin ajetaan maitoa, maidonsekaista rehua sekä rehua.”
Reilut 6 000 sikaa kasvatetaan vuosittain tilalla loppuun saakka. Noin 3 000 myydään muille 30-kiloisina.
”Meidän tilalla ollaan viikkokierrossa, eli porsimisia tapahtuu joka viikko.”
Puolivuotiaina possut lähtevät teuraaksi. Silloin niiden paino täytyy täsmäyttää reilun 120 kilon tietämille.
”Porsaan lähtöpaino teurasautoon täytyy pystyä arvioimaan jo edellisellä viikolla. Käytännössä kaikki siat punnitaan, jotta viimeisetkin sentit saadaan irti tilityksestä ”
Porsaan elämän ensi päivät ovat ratkaisevia sen kasvukunnon kannalta. Kuva: Johannes TervoIso-Tuiskun tilan liikevaihto on vuodessa noin 1,6 miljoonaa euroa. Ulkopuolista työvoimaa on ollut vuodesta 2002.
Takana on kasvun vuosia. Viime vuoden nopea ja raju energian ja tuotantopanosten kallistuminen on näkynyt myös ilmajokelaistilan taloudessa.
”Esimerkiksi sähkön ja viljan hinta ovat kaksinkertaistuneet vuoden takaisesta. Joka päivä katselen kirjanpitoa, laskujenmaksua ja tilin saldoa. Ennustan ensi viikon tilityksen suuruutta ja mietin, missä järjestyksessä laskut maksetaan”, Lotta sanoo.
”Talous on tiukalla mutta yhteistyö pankin kanssa on ainakin tähän asti toiminut tosi hyvin.”
Marko Iso-Tuiskun mukaan tuottajahintojen olisi nyt tärkeää pysyä riittävällä tasolla.
”Ei tarvittaisi enää yhtään lisää turbulenssia. Toivon vakautta ja ennustettavuutta maataloussektorille ylipäätään.”
- Osaston luetuimmat
