Huomaatko, kun koiraasi sattuu? Lemmikin kipu jää helposti huomiotta

Moni ajattelee tuntevansa lemmikkinsä läpikotaisin. Vähitellen hiipivä kipu voi kuitenkin jäädä huomiotta jopa vuosiksi.

Eläimen kipu ei ole vain astumista lasinsiruun. Esimerkiksi hiljalleen kehittyvässä lemmikin nivelrikossa omistajan silmä voi tottua muutoksiin vähitellen.

Yleinen nyrkkisääntö kivulle on, että huonosti voiva eläin muuttaa käytöstään.

Se voi seistä tai liikkua eri tavalla kuin ennen, mutta kipu voi ilmetä myös esimerkiksi aggressiivisuutena tai ylivilkkautena.

Jos koiralla on hyvä suhde perheeseensä, se voi tuoda vaivansa selkeämmin esille. Motivaatio vähentää kivun aiheuttamaa kärsimystä. Kun koira on innostunut työstään, se tekee sitä kivusta huolimatta.

Myös eläinlääkäreille kivun havaitseminen on haaste.

Helsingin yliopistossa tutkitaankin, voisiko kroonista kipua potevat koirat tunnistaa silmänliikkeiden perusteella.

Professori Outi Vainion mukaan sekä ihmisillä että koirilla kipu muuttaa aivojen toimintaa.

Hypoteesissa kipu muuttaa koiran katselukäyttäytymistä siten, että kipeä koira kiinnittää enemmän huomiota kielteistä informaatiota sisältäviin kuviin.

Vastaavaa metodia on käytetty ihmisillä. ”Toiveena olisi, että tulevaisuudessa eläimiltä voitaisiin kysyä, onko niillä kipua. Se vaatii laitekehitystä, muttei ole mahdotonta”, Vainio pohtii.

Hänen aiemmissa tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että koirat esimerkiksi tarkastelevat kuvissa olevia ihmisten ilmeitä systemaattisesti.

Tulokset valottivat ensimmäisenä maailmassa katseenseurannalla, kuinka ei-kädelliset eläimet tarkastelevat kasvojen ilmeitä.

Koiria haastavampaa on tunnistaa kissojen kipua. Kipeä kissa voi esimerkiksi vain pysytellä aiempaa enemmän piilopaikassaan.

Luonnossa kissa on myös muiden eläinten saalis. Saalis­eläimillä onkin korostunut tarve peitellä vaivojaan mahdollisimman paljon.

Tutkimusnäyttöä rotu- tai yksilökohtaisista eroista kipukynnyksessä ei Vainion tietojen mukaan vielä ole.

On kuitenkin mahdollista, että jotkin rodut tuntevat kipua toisia herkemmin. Ihmisillä on jo havaittu geeniperimästä johtuvia eroja kivun tuntemuksessa.