Lypsykarjalla tuttu genomivalinta hyppäsi navetoista viljan koeruuduille

Karjanjalostuksesta tuttu genomivalinta on nyt osa myös peltokasvien jalostusta.

"Ensimmäiset genomivalinnan avulla jalostetut lajikkeet tulevat markkinoille kahden–kolmen vuoden sisällä", Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo.

Perinteisessä jalostuksessa yksilön jalostusarvo voidaan arvioida siitä itsestään tai sen sukulaisista tehtyjen mittausten perusteella.

Esimerkiksi lehmän jalostusarvo voitiin todeta vasta, kun nähtiin, miten se lypsää ja miten terveenä pysyy.

Kun naudan ominaisuudet voidaan nykyään selvittää jo vasikasta otetun solunäytteen sisältämien geenien avulla, jalostus nopeutuu huomattavasti.

Samaa periaatetta Boreal käyttää nyt kasvinjalostuksessa.

"Luemme esimerkiksi ohran genomitietoa ja yhdistämme sitä satotietoon. Näin saamme selville, millainen perimä ennustaa hyvää satoisuutta", Veteläinen havainnollistaa.

Kun malli on rakennettu, uusien jalostuslinjojen geenitietoa voidaan haarukoida sen avulla. Satoisuuden jalostaminen nopeutuu huomattavasti.

Kauralla geniomivalinta voi antaa eväitä muun muassa fusarium-hometta vastaan.

Genomivalinta on osa perinteistä jalostusta – geenimuuntelusta ei ole kyse.

EU:n kielteinen kanta geenimuuntelua kohtaan harmittaa monia kasvinjalostajia. Kuuluuko Veteläinen tähän joukkoon?

"Ei suoranaisesti harmita, mutta kyllä kutkuttaisi päästä käyttämään laajempaa menetelmävalikoimaa", hän sanoo.

Ennen kaikkea häntä kiinnostaisi geenieditointi eli niin sanottujen geenisaksien käyttö. Siinä kasviin ei siirretä vierasta perimää, vaan sen omaa perimää täsmämuokataan.

"Se olisi näppärä työkalu, jota käyttäisimme mielellämme esimerkiksi taudinkestävyysjalostuksessa."