Lintuinfluenssa koettelee turkisalaa ‒ ”Juuri nipin napin päästiin korona-ajasta ylitse ilman tartuntoja ja sitten tämä”

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan turkistarhoilla on löydetty lintuinfluenssatartuntoja eläimistä. Tartuntojen vuoksi eläimiä aletaan lopettamaan useammalla tilalla. Toistaiseksi vain kolme tilaa on saanut Ruokavirastolta eläinten lopetusmääräyksen.

Valmistelussa on uusia lopetusmääräyksi ja osa siirtyy ensi viikkoon. Lopetukset on aloitettu ensimmäisillä tarhoilla ja kestävät useamman päivän tarhaa kohden.

”Tällä hetkellä on 20 tilaa, joilla on vahvistettu lintuinfluenssatartunta. Tämän lisäksi neljän tilan näytteet on tutkittavana meidän laboratoriossamme. Tartuntatapauksia voi siis vielä ilmetä lisää yksittäisillä tiloilla, mutta luulen että pääosa on jo todettu”, kertoo eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.

Tartuntoja on todettu siniketuissa, hopeaketuissa, minkeissä ja supikoirissa. Ruokavirasto linjasi tiistaina, että kaikki minkit lopetetaan tiloilla, joissa on todettu lintuinfluenssatartuntoja. Kettujen ja supikoirien osalta Ruokavirasto tekee eläinten lopetuspäätökset tapauskohtaisesti.

”Jos tartunta on todettu pienessä määrässä varjotaloja, nämä eläimet lopetetaan. Toisenlaisessa tilanteessa kaikki eläimet voidaan lopettaa tarvittaessa. Jos oireet ja lisääntynyt kuolleisuus on mennyt ohitse, tilannetta seurataan lisänäytteenotoilla, ja toistaiseksi ei määrätä lopetuksia”, Laaksonen sanoo.

Turkiseläinten lopetus tehdään tilojen omalla kalustolla, joilla eläimet normaalistikin tapetaan ennen nahkomista, eli kaasulla ja sähköllä. Lopetuksissa voidaan myös käyttää tilojen ulkopuolista toimijaa, jonka kanssa Ruokavirasto on tehnyt sopimuksen.

Lopetettuja eläimiä ei saa hyödyntää, vaan ne menevät hävitettäväksi. Valtio korvaa eläintautilain mukaisesti Ruokaviraston lopetettavaksi määräämistä eläimistä niiden käyvän arvon.

MT ei tavoittanut turkistarhaajaa, jolla eläimiä oltaisiin lopettamassa lintuinfluenssatartuntojen vuoksi. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen sanoo, etteivät vaikeassa tilanteessa olevat tarhaajat halua puida asiaa julkisuudessa.

Liiton tutkimusjohtaja Jussi Peura kertoo, että tilanne turkistarhaajilla on tukala ja tunnelma alamaissa.

”On tämä kova isku turkisalalle. Juuri nipin napin päästiin korona-ajasta ylitse ilman tartuntoja, mutta nyt sitten heti perään tulee toinen epidemia. Kyllä tämä aiheuttaa pelkoa ja huolta tarhaajissa”, sanoo Peura.

Vaikka lopetetuista eläimistä saadaan valtion korvauksia, kovia taloudellisia iskuja on silti luvassa tarhaajille.

”Jos ruvetaan laskemaan kaikkia menetyksiä, joita tässä tiloille tulee, niin korvaukset eivät pysty kattamaan läheskään kaikkea”, Peura kertoo.

Peuran mukaan esimerkiksi kymmeniä vuosia harjoitettu jalostustyö valuu hukkaan, kun eläimet joudutaan lopettamaan. Lisäksi tiloilla, joissa kaikki eläimet lopetetaan, toiminta voidaan aloittaa uusilla eläimillä vasta ensi vuonna.