• Ilmakuivattua pässiä,suolattua valaan ihraa

    Maatalous
    4.7.201216:00
    Terhi Torikka

    ”Parempaa lihaa ei olekaan”, kehuu maanviljelijä Jóannes Debess. Hän leikkaa siivun vajan katossa roikkuvasta lampaan takapäästä ja ojentaa maistiaisen.

    Tummanpunainen liha tuntuu suussa hieman kostealta ja sitkeältä. Maku muistuttaa etäisesti palvilihaa, mutta ilman suolaa ja savua. Lopuksi suussa maistuu lähinnä pilaantuneelta.

    Skerpikjøt, ilmakuivattu lammas, on färsaarelaisten suosikkiruokaa. Lähes kaikki saarilla tuotettava lammas teurastetaan tiloilla, kuivatetaan rakoseinäisissä vajoissa ja myydään suoraan kuluttajille.

    Jokainen färsaarelainen syö tätä perinteisesti valmistettua lihaa keskimäärin 17 kiloa vuodessa.

    Vain ravintoloihin ja kauppoihin myytävä liha on teurastettava virallisesti teurastamossa. Noin 2 000 kaikkiaan 70 000 teuraskaritsasta kulkee teurastamon kautta.

    Tuoreena tai pakastettuna käytettävä lammas tuodaan ulkomailta.

    Skerpikjøtin valmistustapa on hyvin vanha ja sopii paikalliseen ilmastoon eikä vaadi juuri säilytystilaa.

    ”Liha voi riippua vajassa lähes koko vuoden, vasta kesällä pakastamme sen, mitä vielä on jäljellä”, isäntä kertoo.

    Ensimmäisenä syöväksi ”kypsyvät” kylkiluut, jouluna kaula on sopivaa keitettäväksi. Liha hupenee vähitellen vuoden mittaan.

    Lampaan lisäksi perinteisiin herkkuihin lukeutuu valaan ihra, jota Debess on varastoinut edellisestä pyynnistä tynnyreihin suolaveteen.

    Kannen alla kelluvat vaaleat kuutiot muistuttavat maultaan suolaista kalanmaksaöljyä.

    Valasta saa osallistumalla pyyntiin, kun kutsu tulee. Lähes jokainen paikallinen mies on joskus ollut mukana valasjahdissa.

    Jahtiin osallistuneet saavat aina osansa pallopäävalaista, joita metsästetään Färsaarten vesillä noin 500 vuodessa. Liha on tarkoitettu vain omaan käyttöön, sitä ei saa myydä.

    TERHI TORIKKA

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    ilmakuivattu liha
    Skerpikjøt
    Färsaaret
    valaanpyynti
    paikallinen ruokaperinne
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle