Mika Lähdemäellä on kahden kasvukauden kokemus biokaasulaitoksen rejektin käytöstä hyvin tuloksin. Kuva: Hanna Perkkiö
Mika Lähdemäki käytti uutta lannoitetta toista kertaa tänä kesänä: ”Nurmet olivat todella reheviä”
Uusien biokaasulaitosten myötä kierrätysravinteet tulevat yhä useamman tilan ulottuville.TilaajalleNivala
PeltoTekno-hankkeen Jari Vierimaan (vas.) ja Mika Lähdemäen takana näkyvä Ojasaaren Biokaasu oy:n laitos tuottaa liikennebiokaasua ja kierrättää ravinteet lannoitteen muodossa pelloille. Kuva: Hanna PerkkiöBiokaasulaitosten tuottamat kierrätysravinteet tulevat uusien laitoshankkeiden myötä yhä useamman maatilan ulottuville. Näin on pian esimerkiksi Nivalassa ja lähiseudulla, jonne on rakenteilla ja suunnitteilla useita teollisen mittaluokan laitoksia.
Nivalan Padingissa nautatilaa pitävällä Mika Lähdemäellä on jo kahden kesän kokemus biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä saatavan nestemäisen rejektin käytöstä lannoitteena.
”Olemme käyttäneet rejektiä pääasiassa säilörehunurmille ja kylvömaille. Tänä kesänä sitä käytettiin ensimmäistä kertaa täysimääräisesti”, Lähdemäki kertoo.
Mika Lähdemäki on yksi vuonna 2024 toimintansa aloittaneen Ojasaaren Biokaasu oy:n omistajista. Laitos käyttää raaka-aineenaan päivittäin noin 60 kuutiota sika- ja nautatilojen lietettä sekä viisi tonnia kuivalantaa. Tuotettu biokaasu jalostetaan biometaaniksi, jota myydään liikennepolttoaineena läheisellä Raudaskylän tankkausasemalla.
Biokaasun tuotannossa syntyvä rejekti käytetään lannoitteena laitoksen omistajien pelloilla. Lähdemäki käyttää sitä säilörehunurmen toiselle ja kolmannelle sadolle. Ensimmäinen sato lannoitetaan viljelysteiden säästämiseksi mineraalilannoitteella, ja sillä täydennetään myös myöhempien satojen lannoitusta.
Lähdemäen mukaan rejektin vaste näkyi tänä kesänä erityisen hyvin loppukesän nurmessa.
”Kolmas korjuu tehtiin elokuun viimeisellä viikolla, ja nurmet olivat todella reheviä. Tänä kesänä kuiva-ainesatoa tuli keskimäärin noin 10 000 kiloa hehtaarilta. Raakalietettä käyttäessä keskiarvo ei ole yltänyt samaan. Rejekti liukenee ja vaikuttaa nopeammin.”
Lähdemäki pitää rejektin etuna myös tasalaatuisuutta. Se on käsittelemätöntä lietelantaa juoksevampaa eikä saostu samalla tavalla. Nurmelle levitettynä se tahraa kasvustoa vähemmän, ja hajuhaittakin on lietettä vähäisempi.
Rejekti varastoidaan etäsäiliöihin lähelle peltoja, eikä sen käyttö ole vaatinut investointeja uuteen kalustoon. Hyvää lannoitussuunnittelua kuitenkin tarvitaan. Lähdemäen mukaan viljoilla liian voimakas lannoitusvaikutus voi lisätä lakoontumisriskiä.
”Suunnittelun kautta tästäkin ongelmasta pääsee.”
Biokaasulaitosten rejektit ovat yksi esimerkki kierrätyslannoitteista. Markkinoilla on myös laaja valikoima erilaisista sivuvirroista valmistettuja lannoite- ja maanparannustuotteita. Kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut mineraalilannoitteiden hintavaihteluiden sekä ravinneomavaraisuuden ja huoltovarmuuden korostumisen myötä.
”Tiloilla on huomattu, että kierrätyslannoitteilla voidaan saada myös kustannussäästöjä.”
ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja Olli Valtonen kertoo, että kierrätyslannoitteet ovat nykyään paljon esillä maatilojen neuvonnassa, ja kokemukset leviävät tilalta toiselle.
Erityisesti kotieläintiloilla nestemäisillä kierrätyslannoitteilla täydennetään lietteen ravinnekoostumusta ja tehostetaan sen lannoitusvaikutusta.
”Nurmenviljelyssä niiden käyttö on ollut melko helppo omaksua. Tiloilla on huomattu, että niillä voidaan saada myös kustannussäästöjä”, Valtonen sanoo.
Kaupallisten kierrätyslannoitteiden käytön suurimpia rajoitteita on toistaiseksi ollut saatavuus. Valmistuksessa käytettäviä sivuvirtoja on rajallisesti, eikä valmistajilla välttämättä ole suuria välivarastoja.
”Jos seuraavalle kasvukaudelle haluaa tietynlaista tuotetta, pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä”, Valtonen muistuttaa.
”Jos seuraavalle kasvukaudelle haluaa tietynlaista tuotetta, pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä.”
Biokaasulaitosten lisääntyminen voi avata uusia mahdollisuuksia myös alueen kasvinviljelytiloille. Rejektistä saadaan typen lisäksi fosforia ja kaliumia, joille Valtosen mukaan on alueella tarvetta.
Peltojen fosforiluvut ovat paikoin laskeneet, kun kannattavuuspaineet ovat ohjanneet käyttämään edullisempia, typpipitoisia lannoitteita.
”Jos kasvinviljelytilat pystyvät hyödyntämään rejektiä, siitä voidaan saada apua peltojen kasvukunnon ylläpitämiseen”, Valtonen sanoo.
Nivala valmistautuu uuteen vaiheeseen
Nivalaan valmistuu ensi vuonna Suomen suurin biokaasulaitos, jonka raaka-aineentuottajien joukossa on jo yli sata alueen maatilaa.
Nivalan kaupunki pyrkii PeltoTekno-hankkeen avulla lisäämään maatalousyrittäjien osaamista alueelle soveltuvista uusista peltoviljelyn teknologioista.
Tavoitteena on myös edistää maatilojen sopeutumista ilmastomuutokseen ja parantaa ruoantuotannon huoltovarmuutta.
Hanke järjestää Ravinteet talteen! Liete- ja kierrätysravinnepäivän perjantaina 25.9. Tapahtumassa järjestetään muun muassa Suomen suurin lietteen ja kierrätyslannoitteiden levitysnäytös.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
