Demeca oy siirtyi vuodenvaihteessa konsernirakenteeseen ja uudisti johdon tehtävänjaon: Sakari Vinkki (kesk.) siirtyi toimitusjohtajaksi, Sami Vinkki (vas.) biokaasuyhtiöiden toimitusjohtajaksi ja Pekka Vinkki kaupalliseksi johtajaksi. Kuva: Demeca
”Ruotsissa tukiprosentti maatiloille on 65, kun se Suomessa on 50 prosenttia” – Demeca hakee kasvua naapurimaasta
Biokaasulaitoksistaan tunnettu Demeca siirtyi vuodenvaihteessa konsernirakenteeseen ja eriytti päätoimintonsa. Suomen biokaasulaitosmarkkinoille yrityksessä kaivataan Ruotsin kaltaista pöhinää.TilaajalleHaapavesi
Biokaasulaitoksia valmistavassa Demecassa nähdään, että Suomessa tarvitaan jatkossa isojen ja maatilakokoluokan laitosten väliin myös keskikokoluokan laitoksia, joilla voi olla useampia omistajia tämän Ranuan biokaasulaitoksessa tapaan. Sillä on kaikkiaan 21 viljelijäomistajaa. Kuva: DemecaHaapavetisen Demeca-konsernin tuote- ja projektiliiketoiminta on nyt eriytetty omiin yhtiöihinsä. Emoyhtiö Demeca oy vastaa tuotemyynnistä, tehdastuotannosta sekä huollosta ja tytäryhtiö Demeca Biokaasu oy projektien toimituksista kotimaahan ja Demeca Biogas AB Ruotsiin.
Samalla johdon tehtäväjako uudistettiin. Sakari Vinkki siirtyi Demeca oy:n toimitusjohtajaksi, Sami Vinkki biokaasuyhtiöiden toimitusjohtajaksi ja Pekka Vinkki Demeca oy:n kaupalliseksi johtajaksi.
Sakari Vinkin mukaan konsernirakenne on ratkaisu kysymykseen, jota yrityksessä on jo pidempään pohdittu eli ollaanko tuote- vai projektiliiketalo, ja on oltu vähän molempia.
”Konsernirakenne selkiyttää nyt näiden roolit sekä vahvistaa kasvua ja kilpailukykyä niin kotimaassa kuin viennissä. Samalla se mahdollistaa tehokkaamman myynnin ja johtamisen sekä parantaa mitattavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.”
Organisaatiouudistukseen liittyvät oman myynnin ja viennin vahvistaminen vaikuttivat osaltaan Hankkija-yhteistyön päättymiseen vuodenvaihteessa. Siihen ajoi myös maatalouskonekaupan vaisuus, jolloin yhteistyö ei palvellut enää Demecankaan asettamia myyntitavoitteita.
”Päätimme yhteistyön hyvässä yhteisymmärryksessä eikä mitään ovia suljettu. Uskon, että yhteistyö olisi lähtenyt lentoon, jos aika olisi ollut toinen, niin hyvä henki ja tahtotila molemmilla oli”, Sakari Vinkki korostaa.
”Suunnitellutkin hankkeet kaatuivat viime vaiheessa, kun niihin ei saanut rahoitusta.”
Demeca tunnetaan myös tuotekehitystalona, jossa seurataan koko ajan tarkasti, mitä tuotteita kannattaa tuoda markkinoille. Sen merkitys korostuu, kun yritys on käynnistänyt jälleenmyynnin Ruotsissa, Ranskassa ja Englannissa.
Sami Vinkin mukaan maatalouden epävarmuus näkyi suoraan myös kotimaan biokaasulaitosinvestoinneissa. Viime vuonna ei myyty ainoatakaan maatilakokoluokan eikä muutakaan biokaasulaitosta Suomessa.
”Mekin lähdimme viime vuoteen suurin odotuksin, mutta ne eivät toteutuneet. Suunnitellutkin hankkeet kaatuivat viime vaiheessa, kun niihin ei saanut rahoitusta.”
”Ruotsissa investointihalu ja -panostus ruokaan, energiaan ja yleensä huoltovarmuuteen on nyt aivan toinen kuin Suomessa.”
Kotimaan markkina ei enää riittänyt Demecalle ja sen katse siirtyi Ruotsiin. Sami Vinkki toteaakin, että jo vähäisellä panostuksella myytiin viime vuonna Ruotsiin kolme biokaasulaitosta maan suurimpiin kuuluville maitotiloille.
Nämä hankkeet toimivat näyteikkunoina, joiden uskotaan poikivan lisää tilauksia ja hankkeita. Niitä koskevia tarjouksia on tehty jo kymmeniä.
”Viimeaikaisten maailmantapahtumien seurauksena Ruotsissa investointihalu ja -panostus ruokaan, energiaan ja yleensä huoltovarmuuteen on nyt aivan toinen kuin Suomessa. Esimerkiksi tukiprosentti maatiloille on 65, kun se meillä on 50 prosenttia.”
”Vähän kateellisena seuraakin, kuinka siellä sanat ovat myös tekoja”, Sami Vinkki toteaa.
”Meidän näkemyksemme on, että Suomeen tarvitaan kaiken kokoluokan laitoksia.”
Suomeen kaavaillut isot lantapohjaiset biokaasulaitokset nähdään Demecassa mahdollisuutena maatilakokoluokan biokaasulaitoksille.
Seuduilla, joihin iso laitos on jo nousemassa tai suunnitteilla, muu laitospotentiaali on toki käytännössä suljettu pois. Silti isot laitokset ovat alalle hyödyksi.
”Niiden toteutuminen pitkän suunnittelun jälkeen luo alalle uskottavuutta ja näkyvyyttä. Samalla niiden alueilla päättyy pitkään jatkunut epätietoisuus, tuleeko iso laitos vai ei, ja kannattaako tilojen rakentaa oma laitos vai ei.”
”Nyt maatila- tai useamman tilan keskikokoluokan biokaasulaitoshankkeet voidaan keskittää alueille, jonne isoja laitoksia ei ole tulossa. Meidän näkemyksemme on, että Suomeen tarvitaan kaiken kokoluokan laitoksia”, Sami Vinkki korostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
