SEY: Rikoslakia pitäisi muuttaa, koska eläintenpitokieltojen valvonta ei toimi

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY on sitä mieltä, että rikoslakia pitäisi muuttaa, koska eläintenpitokieltojen valvonta ei toimi.

Kiellon noudattamista ei lain mukaan saa valvoa kotirauhan piirissä, koska sen rikkomisesta koituva maksimirangaistus on sakko. Lain mukaan kotietsinnän saa tehdä vain epäiltäessä rikosta, josta maksimirangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

SEY huomauttaa, että eläintenpitokiellon kohtelu eroaa muista vastaavista rikosoikeudellisista turvaamistoimista. Esimerkiksi liiketoimintakiellon rikkomisen maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta, lähestymiskiellon rikkomisen vuosi vankeutta ja ajokiellon rikkomisen kuusi kuukautta vankeutta.

"Eläintenpitokielto on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi, jotta sama henkilö ei toistuvasti aiheuttaisi eläimille vakavaa pahoinvointia. Käytännössä jopa törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomitut henkilöt voivat kuitenkin kenenkään estämättä jatkaa eläinten pitoa, sillä kiellon noudattamista ei valvota käytännössä lainkaan", SEY:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli sanoo tiedotteessa.

Pullin mukaan se, että eläintenpitokiellon rikkomisesta seuraava maksimirangaistus on sakko, kertoo siitä, että yhteiskunta ei vieläkään suhtaudu eläinten suojeluun riittävällä vakavuudella.

"Kotirauha suojaa tätä nykyä tehokkaasti eläintenpitokiellon rikkojia. Ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi lain muutoksella, jossa eläintenpitokiellon rikkominen rangaistaisiin lievänä eläinsuojelurikoksena ja lievän eläinsuojelurikoksen maksimirangaistus nostettaisiin kuudeksi kuukaudeksi vankeutta. Tällöin poliisi saisi valtuuden suorittaa kotietsinnän epäillessään eläintenpitokiellon rikkomista", toiminnanjohtaja toteaa.

Rikoslakia on SEY:n mielestä lisäksi muutettava siten, että eläintenpitokielto koskee kaikkia samassa kotitaloudessa asuvia.