

Kaupin tilan sukupolvenvaihdos on ottanut askelen eteenpäin. Ensimmäisiä laskelmia on tehty ja päätös tulevasta yhtiömuodosta on tehty.
”Osakeyhtiönä lähdetään asiaa edistämään”, Risto Linnainmaa kertoo. Prosessin seuraava vaihe on keskustella rahoittajan kanssa tulevasta sukupolvenvaihdoksesta.
”Jos pankki on samaa mieltä laskelmien kanssa, sitten haetaan verottajalta ennakkopäätös”, Tiina Linnainmaa valottaa.

Kuluvan talven viljely- ja ruokintasuunnittelu on ollut Kaupin tilalla poikkeuksellinen. Eeva ja Patrik Harhala harjoittelevat maitotilan johtamista ottamalla vastuun suunnittelusta. Samalla Risto ja Tiina Linnainmaa siirtävät nuorelle polvelle sitä kuuluisaa ”hiljaista tietoa” eli kirjoittamatonta tietoa tilan arjen pyörittämisestä.
Risto Linnainmaa on ensimmäistä kertaa 37 vuoteen siinä tilanteessa, että joku muu tekee viljelypäätökset tilalla.
”Ainahan se luopumisen tuska on olemassa”, hän sanoo. Risto Linnainmaa kuitenkin tiedostaa, että nuorille on annettava mahdollisuus ja vastuu.
”Joka ikinen meistä joutuu tekemään omat virheensä. Voin kyllä koittaa ohjailla, mutta enhän minä voi väliin hypätä, ja sanoa että älkää nyt noin tehkö.”

Eeva Harhala on varautunut Hankkijan ruokinnan asiantuntijan Anna Lehtisen ja nurmen asiantuntijan Paula Pellisen käyntiin huolella. Taustalla on vastikään käyty koulutus, josta Eeva Harhala on poiminut kiinnostavimmat viljelyyn ja ruokintaan liittyvät asiat. Niitä peilataan tilan omiin tarpeisiin asiantuntijoiden kanssa helmikuun lopulla.
Suunnittelukäynnillä keskitytään vuoden 2026 nurmisatoon. Tavoitteena on saada säilörehusta kuitupitoisempaa.
Eeva Harhala tykittää kysymyksiä ja ehdotuksia Lehtiselle hengästyttävää tahtia. Keskustelussa vilahtelevat kokoviljasäilörehut, apilat, sinimailaset, herneet, rypsit, suojaviljat, umpilehmien rehut, kuiva-aineet, valkuaiset ja rasvat. Nämä naiset todella tietävät mistä puhuvat. Risto ja Tiina Linnainmaa heittävät omia ideoitaan ja mielipiteitään kehiin. Maatalousalaa opiskeleva Patrik Harhalakin vaikuttaa olevan koko ajan kartalla, ja keskustelu käy vilkkaana.
”Jotenkin sitä ajattelee, että kun neuvoja tulee niin hän vain sanelee, että mitä tehdään, mutta ei tämä aivan yksinkertaista ole”, Patrik Harhala nauraa.

Usein kuitenkin viljeltävän kasvilajin vaihtaminen synnyttää lumipalloefektin. Pitää miettiä korjuu, varastointi, säilyvyys, käytännöllisyys ruokinnassa, työmäärä ja kustannukset. Sen vuoksi ensi kesänä Kaupin tilalle kylvetään jälleen ohraa ja vehnää, kuten ennenkin.
Lisää kuitua vuoden 2026 säilörehuun lähdetään jahtaamaan vaihtamalla nurmiseosta. Nurmien apilapitoisuutta lasketaan ja vastaavasti ruokonataa tulee lisää.

Pellinen ja Lehtinen kiinnittävät huomiota nyt syötössä olevan säilörehun laatuun.
”pH on vähän korkea, säilöntäainevalintaa voisi miettiä korjattavan rehun suhteen ja varmistaa riittävä annostelu”, Pellinen arvio.
Risto Linnainmaa arveleekin, että happoa on voinut mennä liian vähän tai rehun tamppaaminen siilolla on tehty liian hätäiseen. Kaupin tilan väki päättää yhdessä tuumin keskittyä ensi kesänä rehun säilönnällisen laadun parantamiseen.