

Naudan pakastesperman myynti on Semexillä kasvanut joka vuosi koko 13 vuoden toiminnan ajan, vaikka samaa aikaa maitotilojen määrä on pudonnut 12 500 tilasta noin 4 500 tilaan.
Tilakoon kasvaessa niin sanotut ”paikkurisonnit” ovat yleistyneet.
Tilasonni saattaa pelastaa useamman lehmän hengen tilanteissa, joissa karjan hedelmällisyys on syystä tai toisesta väliaikaisesti heikentynyt, toimitusjohtaja Sari Alhainen Semexiltä kertoo sähköpostitse. Sonneja käytetään joillain tiloilla myös hiehojen tiineyttämiseen tilanteissa, joissa kiimantarkkailussa on haasteita.
Tilasonnin käytöstä ei Alhaisen mukaan ole haittaa jalostuksen etenemiseen, jos maitotilalla käytetään pihvirotuista sonnia. Toisaalta puhdasrotuisen tilasonnin perimä saattaa olla huomattavan hyvä.
Alkiosiirrot ovat Semexin toiminnan aikana selvästi vähentyneet niiden huomattavan korkean kustannustason vuoksi. Sen sijaan tilasiemennyksen suosio on kasvanut.
Sukupuolilajitellun siemenen käyttö on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Samaan aikaan on myös pihvirodun käyttö heikoimmille yksilöille yleistynyt. Elävien eläinten kauppa on vähentymään päin hiehojen korkean kasvatuskustannuksen ja lisääntyneen tautipaineen takia.
Myös genomitekniikka on edistynyt. Nykyisin genomeista saadaan yhä tarkempaa tietoa, mikä on mullistanut sukusiitosasteen laskennan.
Ympäristöasiat ja hiilijalanjälkilaskenta ovat rantautuneet jalostukseen. Semexin sonneille lasketaan nykyisin metaanipäästöindeksit. Märehtimisen tuottama metaanin määrä on yksilökohtaista ja melko vahvasti perinnöllistä, ja metaanintuotantoa voidaan geneettisesti vähentää jalostusvalinnalla.
”Genomitestaus on yleistynyt ja lisääntyy koko ajan. Faballa on maaliskuusta 2023 lähtien ollut tarjolla myös viidelle yleisimmälle liharodulle genomitestauspalvelu”, vastaa Eve Kulmala Faban viestinnästä sähköpostikyselyyn.
Myös Faballa on havaittu tilasiemennyksen sekä sukupuolilajitellun siemenen suosion kasvu. Uutena trendinä Kulmala mainitsee risteytysohjelmien lisääntymisen.
”Risteytysohjelmassa käytetään siemennyksessä vuorotellen kolmea eri rotua, jolloin maksimoidaan risteytyshyöty. Tieteellisesti parhaaksi rotukombinaatioksi on todettu ProCross holstein-ayrshire-montbeliarde -yhdistelmä”, Kulmala kertoo.
Vastuullisuus ja ympäristötehokkuus painottuvat yhä enemmän Fabankin jalostuksessa.

Sikapuolella tuottavuuden nousu ja kannattavuuden parantaminen ovat edelleen keskiössä, mutta eläinten hyvinvointi, helppohoitoisuus ja tuotannon laatu ovat entistä tärkeämpiä, kertoo toimitusjohtaja Heikki Hassinen Finnpigiltä. Jalostuksella pyritään vaikuttamaan hännänpurentaan ja muuhun häiriökäyttäytymiseen.
”Lihasian rehuhyötysuhteen parantaminen pienentää rehuista johtuvaa hiilijalanjälkeä. Se on tärkeä tavoite sianlihantuotannossa”, Hassinen sanoo.
Genomisen valinnan lisäksi jalostus kehittyy vauhdilla karjukandidaattien CT-skannauksen avulla.
” Tämän avulla nostetaan ruhon lihaprosenttia, mutta ennen kaikkea voidaan vaikuttaa ruhon eri osien suhteisiin ja siten nostaa ruhon taloudellista arvoa.”
Figenillä kokonaisuuden huomioiminen on ollut aina jalostustavoitteen kantava voima, kertoo jalostusjohtaja Timo Serenius. Tällä hetkellä vapaaporsitukseen siirtymisen kautta porsaiden laadun ja emakoiden hoitokyvyn merkitys korostuu entisestään.
Sianlihantuotannossa pitkään jatkunut heikon kannattavuuden aika on näkynyt joidenkin tilojen kohdalla.
”Uuden sika-aineksen hankintaa on jouduttu heikon talouden takia viivästyttämään.”
Figen ei Sereniuksen mukaan ole nostanut asiakashintojaan vaikka painetta siihen olisi.
”Kustannusten nousun seurauksena koko Snellman konsernissa on niin sanottu kulukuuri eli kaikkia kustannuksia tarkastellaan kriittisesti.”
Lampaanjalostus Suomessa on keskittynyt eläinten hyvinvoinnin, tuotanto-ominaisuuksien ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen. Eläinaineksen kehittämisessä tavoitteena on terve ja helppohoitoinen katras, kertoo lammas- ja vuohituotannon asiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgrialta.
Villan arvostus on lisääntynyt, mikä on kääntänyt huomiota villaominaisuuksiin. Raakavillan hinnannousun myötä kiinnostus alkuperäisrotuja kohtaan on lisääntynyt. Toisaalta myös uusia lihantuotantorotuja, kuten Dorper ja Suffolkon, on tuotu Suomeen.
Reilulla kymmenellä tilalla tämän vuoden aikana sattuneet susivahingot ovat herättäneet huolta alkuperäisrotujen säilymisestä.
Sidosryhmät tekevät Alanco-Ollqvistin mukaan työtä sen eteen, että häirikkösusien poistolupia saataisiin.
”Valitusmahdollisuuden vuoksi osaa saaduista luvista ei saada vietyä käytäntöön. Pikaista ratkaisua ei ole tiedossa, sillä byrokratia on hidasta.”