Kynnöllä on Jaana Elon ja hänen puolisonsa kotitilalla Sauvossa pitkät perinteet. ”Sillä tavalla on saatu kuritettua rikkakasvustoa. Talvipakkanen on parantanut maan rakennetta.” Kuva: Pasi Leino
Maksuaikataulujen muutos iskee luomutuottajiin: ”Ketään ei ole kiinnostanut, miten luomuviljelijät selviävät syksyn maksuista”
Yli puolet luomutuottajista kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen. Tilannetta pahentaa tukien maksuaikataulun muuttuminen, sanoo luomuverkoston puheenjohtaja.Tilaajalle
Tukimaksatusten siirtyminen osui haastavaan ajankohtaan. Kun markkinat sakkaavat ja viljan hinta on alhaalla, tuet ovat iso lisä, Jaana Elo summaa. ”Kansallinen ruokahuoltovarmuus on vaarassa, jos tiloja menee konkurssiin.” Kuva: Pasi LeinoLuomutuotannossa ajat eivät ole helpot. Moni on säästänyt ruuan hinnan noustessa valitsemalla kaupassa huokeampia vaihtoehtoja.
Se vaikuttaa myös tilojen tilanteeseen: Tänä vuonna noin 500 tilaa luopuu luomusta. Eniten lopettaneita on Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Kaikkiaan luomutilojen määrä vähenee noin 11 prosentilla.
Heikon markkinatilanteen lisäksi luopumisaaltoon vaikuttaa tukiehtoihin sisältyvä vaatimus 30 prosentin myyntikasvialasta, joka osoittautui monille ylitepääsemättömäksi, kertoo MTK:n Luomuverkoston puheenjohtaja Jaana Elo.
Luopuneiden joukossa on paljon niin sanottuja sekatiloja, joissa kotieläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa, mutta peltokasvit luomussa.
”MTK:ssa oli selkeä kanta, että sekatilojen pitäisi saada jatkaa. Esimerkiksi maitotilan luomusopimuksen saaminen meijeriin ei ole itsestäänselvää.”
Tuoreen luomubarometrikyselyn perusteella yli puolet luomutuottajista (54 %) kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
Tilannetta pahentavat pienentyneet tuet ja maksuajankohdan siirtyminen aiemmasta. Usealla tilalla lainojen lyhennysten ja peltovuokrien maksu on ajoitettu lokakuulle.
Nyt valtaosa tuista maksetaan vasta marras-joulukuussa.
Onkin viljelijöiden kannalta erityisen haastavaa, että maksatuksia on siirretty ensi kuun lopulle juuri tässä tilanteessa, Elo sanoo.
”Koko ajan on epätietoisuus siitä, milloin maksatukset alkavat. Kun korot ovat taivaissa, pankit ovat nihkeitä joustamaan.”
Elon mukaan komissiolta on saatu viime vuonna lupa ennakoiden maksamiseen. Siltikään ennakoita ei makseta, kaiken varalta, hän ihmettelee.
Viraston taholta kantaa on Elon mukaan perusteltu takaisinperinnän välttämisellä.
”Mistä tällainen holhoava kanta on tullut? Ketään ei ole kiinnostanut se, miten viljelijät selviävät syksyn maksuista.”
Ely-keskuksesta kerrottiin Elon mukaan, että lupa luomusitoumusten tekemiseen on tullut vasta 4. päivä lokakuuta.
Tuottajien taas on itse pitänyt lähettää sitoumukset huhtikuun loppuun mennessä.
”Tämä ihmetytti ihan hirveästi. Eihän sitoumuksiin tule muutoksia, jos olet sellaisen tehnyt. Järjestelmästä pitää pystyä laskemaan ennakot.”
Paljon puhuttu satelliittiseurantakaan ei hänen mukaansa ole toiminut toivotusti. ”On tullut paljon selvityspyyntöjä, joista näkee, että ne ovat virheellisiä.”
Elo on saanut eräälle lohkolle huomautuksen toimenpiteiden laiminlyönnistä. ”Kuvan reunassa näkyy selvästi, että sieltä on rehu korjattu ja paalattu.”
Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, valvonnan kustannuksissa alamäkeä ei ole näkynyt.
”Luomutarkastusmaksut ovat nousseet sillä perusteella, että hallinnon kulut kasvavat.”
Luomutarkastuksissa on siirrytty tarkastuksissa hehtaariperusteisuudesta tuntiperusteisuuteen.
Tarkastuksen pituus riippuu Elon mukaan paljon siitä, kuka on tarkastamassa. Se vaikuttaa kuluihinkin.
”Tarkastukseen käytetty aika ei saisi olla tarkastajasta riippuvainen.”
”Tämä on kuitenkin elinkeino, jonka pitäisi olla kannattava.”
Elo hoitaa yhdessä puolisonsa kanssa Varsinais-Suomessa Sauvossa Karunan kylässä reilun 100 hehtaarin luomukasvinviljelytilaa.
Pelloilla viljellään kauraa, vehnää ja ohraa. Lisäksi tiluksilta löytyy esimerkiksi ruokahernettä ja rypsiä sekä avomaanvihanneksia.
Tila sijaitsee meren rannalla: Kemiön saareen on vain muutaman kilometrin matka.
Sijainti on otollinen, sillä ympärillä on kolme luomukotieläintilaa, joiden kanssa tila tekee yhteistyötä. ”Apilakasvustoja ei tarvitse murskata maahan.”
Tilan historiakin istuu luomutuotantoon. Puolison isä noudatti tiukasti viljelykiertoa, joka edesauttoi kasvitautien torjunnassa. Myös peltojen vesitaloudesta on aina pidetty huolta ja kemialliset lannoitteet pidetty minimissä, Elo kertaa.
Pellot ovat vanhaa merenpohjaa, savimaata, joka oli pakko kyntää syksyisin.
Ruiskutukset olivat isännälle viljelytöistä epämieluisin. Niistä luopuminen tuntuikin luontevalta.
Luonnon monimuotoisuus on tilalla aina läsnä, Elo sanoo. ”Pölyttäjistä ei ole koskaan pulaa.”
EU:n kunnianhimoisia tavoitteita kasvattaa unionin luomussa olevaa pinta-alaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä pitäisi tässä maailmantilanteessa silti tarkastaa uudestaan, hän ehdottaa.
Tavoitteessa luomu on nostettu keskeiseksi tekijäksi kestävän maatalous- ja ruuantuotannon lisäämisessä.
Jos markkinat eivät toimi, pelkkien hehtaarien lisääminen ei tilannetta kuitenkaan korjaa, Elo sanoo.
”Tämä on kuitenkin elinkeino, jonka pitäisi olla kannattava.”
- Osaston luetuimmat
