Maataloudessa on jatkunut sama kehitys 10 000 vuotta

Maataloudessa on jatkunut sama kehityssuunta 10 000 vuotta. Aina vain pienempi joukko ihmisiä vastaa ruuantuotannosta ja muut voivat keksiä itselleen muuta tekemistä.

Ennen viljelyn keksimistä metsästäjäkeräilijät käyttivät ison osan ajastaan ruuan hankintaan. Kun maatalous alkoi muodostua viljelyn ja kotieläinten myötä, pystyi osa ihmisistä miettimään muutakin kuin seuraavan aterian hankkimista.

Töitä pystyttiin jakamaan laajemmin ja kylä- sekä kaupunkiyhteisöt alkoivat muodostua.

Maatalouden ansiosta meillä on nyt käytännössä kaikki muut yhteiskunnan osa-alueet. Moderni lääketiede, kaupungit, rock-musiikki ja kaikki muu kulttuuri sekä useimmilla länsimaisilla ihmisillä mahdollisuus viettää runsaasti vapaa-aikaa.

Toisaalta kaikki ihmiskunnan tekemät ikävät luontoa pilaavat ja toisia ihmisiä vahingoittavat keksinnöt ovat myös osa samaa kehitystä.

10 000 vuotta tekniikka on maataloudessa kehittynyt ja tehostunut. Viimeisen sadan vuoden aikana on otettu valtavia harppauksia.

Vähemmällä saadaan enemmän ja työvoimaa tarvitaan aina vain vähemmän. Maatalous työllistää Suomessa suoraan noin 90 000 henkeä. 1950-luvulla lukema on ollut yli 500 000.

Tilamäärän vähenemisessä ei ole mitään ihmeellistä ja se on ollut Suomessa suorastaan maatalouspolitiikan tavoite. Maataloutta on haluttu tehostaa ja se käytännössä johtaa tilamäärän laskuun. Omavaraisuus on säilynyt ruuantuotannossa hyvänä.

Kehityksessä on kuitenkin riskejä. Entistä harvemmalla ihmisellä on taidot viljellä maata ja tuottaa ruokaa. Samalla koneistettu maatalous on riippuvainen sähköstä ja öljystä.

Sähköverkon kaatava aurinkomyrsky olisi katastrofi modernille maataloudelle. Sitä se olisi koko nykyaikaiselle yhteiskunnalle.

Öljy- ja lannoiteriippuvuus on viimeistään tänä keväänä huomattu vakavaksi ongelmaksi. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saattoi päätöksellään hyökätä Iraniin saada aikaan monissa maissa jättiharppauksen irti fossiilitaloudesta. Kallistunut öljy ja talouden kasvanut epävarmuus ovat todennäköisesti tehokkaampia muutoksenvauhdittajia kuin ympäristöarvoista puhuminen.

Myös maatalous saattaa seuraavan 10–20 vuoden aikana käydä läpi ison murroksen. Siirtymä uudistavaan maatalouteen näyttää nykyisillä panoshinnoilla taloudellisesti hyvinkin järkevältä.