Lehmien päästämä metaani on vahva kasvihuonekaasu – nyt tutkitaan, voiko sen muuttaa hiilidioksidiksi navetassa

Lehmän pötsi pystyy käsittelemään ihmisille kelpaamattomia korsirehuja ja muuttamaan ne esimerkiksi maidoksi. Prosessin yhteydessä syntyy väistämättä metaania, joka poistuu pötsistä lehmän suun kautta.

Nämä röyhtäykset joutuvat usein silmätikuksi, kun puhutaan kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteesta.

Totta on, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, 28 kertaa hiilidioksidia vahvempi. Toisaalta se hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi melko nopeasti, 10–12 vuodessa.

Lehmien kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty jo pitkään ja reippaasti, muun muassa eläinjalostuksen ja ruokinnan keinoin. Uusia menetelmiä etsitään kuitenkin jatkuvasti.

Valio on päässyt mukaan kahteen asiaa koskevaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen.

Niihin liittyen Timo ja Taija Arvelan navetassa Pöytyällä esiteltiin keskiviikkona, miten metaanipitoisuutta navetassa mitataan.

Navettailmassa on monia eri kaasuja, ja metaanin osuus on hyvin pieni, noin satoja miljoonasosia. Sen keräämistä ja energiakäyttöä on pohdittu, mutta näin pienen osuuden hyödyntäminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa.

Valion ja VTT:n tavoitteena onkin nyt selvittää, miten navettailman metaanin voisi muuttaa vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi.

”Tavoitteenamme on kehittää uusi ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan edullinen teknologinen ratkaisu, joka kerää ja hajottaa navettailman metaanin”, Valion ilmasto-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen kertoo. ”Näin voisimme leikata navetasta ilmakehään päätyvän metaanin määrää jopa 90 prosenttia.

”Kun muunnamme navettailmaan vapautuneen metaanin hiilidioksidiksi, metaanin voimakkaampi lämmittävä vaikutus laskee. Tämä vähentää osaltaan maidontuotannon ilmastovaikutuksia arviolta 30–40 prosenttia”, hän sanoo.

Apuna aiotaan käyttää niin sanottua kylmäplasmatekniikkaa.

Kylmäplasmaa on monissa arkisissa asioissa ja ilmiöissä, kuten loisteputkissa tai taivaalla luomassa revontulia. Kylmäplasmaa muodostuu, kun kaasun sisältämät elektronit lämpenevät riittävän kuumaksi.

”Kylmäplasmaa hyödynnetään metaanin hajottamiseen siten, että navettailman sisältämiä kaasumolekyylejä viritetään reagoimaan metaanin kanssa. Virittäminen tapahtuu sähkön avulla navetan ulkopuolelle sijoitettavassa yksikössä,” kertoo senior advisor Pekka Simell VTT:stä.

Kylmäplasmaa ei siis lasketa navettaan vaan navettailmaa imetään laitteeseen, jossa metaani sitten hajoaa. Tällaisia laitteita ei vielä ole, mutta tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää sellainen.

Nelivuotisessa EU-rahoitteisessa CANMILK-projektissa on mukana huippuyliopistoja ja -tutkijoita muun muassa Belgiasta, Englannista, Saksasta ja Hollannista.