Emolehmätuotanto, urakointi ja kuntapolitiikka mahtuvat samalle tilalle

Politiikka koetaan useimmiten pelkästään puoluepolitiikaksi. Alunperin se on tarkoittanut yhteisten asioiden hoitamista.

”Olin yläasteella oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Olin mukana perustamassa Karstulan nuorisovaltuustoa, jonka puheenjohtajana toimin. Tätä kautta ajauduin myös kunnan eri luottamuselimiin”, Miska Keisanen kertoo taustoistaan.

Karstulan kunnanhallituksen puheenjohtaja näkee pienten kuntien tilanteen varsin hankalana etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Hyvinvointialueet vievät pienten paikkakuntien sotepalvelut ja alan työpaikat. Säästöillä markkinoitu ja parempaa palvelua tarjoava muutos on osoittautunut pettymykseksi.

”Vuodeosastojen paikat ovat ylipaikkoja myöten täynnä. Kuitenkin osastoja suljetaan ja paikkojen määrää supistetaan. Tämä on aiheuttanut perusteltua huolta kuntapäättäjien keskuudessa.”

Karstulassa kaikki poliittiset valtuustoryhmät ovat olleet poikkeuksellisen yksimielisiä, mistä Keisanen iloitsee. Puoluepolitikoinnin sijaan hallinnossa ollaan keskitytty noin 3600 asukkaan kunnan asioiden mahdollisimman kestävään hoitamiseen.

Miska Keisasen mukaan teiden talvikunnossapito vaatii traktoriin nastoitetut palarenkaat. Kuva: Visa Vilkuna

Maanviljelyyn ja talonpitoon Keisanen sai kipinän isänsä serkun maatilalla, jossa hän teki töitä pienestä alkaen. Maaseutuyrittäjän tutkinnon hän suoritti Perhon oppilaitoksessa.

Keisanen hankki maatilan kymmenen vuotta sitten yhdessä puolisonsa Alenan ja veljensä Juliuksen kanssa. Emolehmätuotantoon aberdeen agnus -naudoilla panostavan tilan traktoreilla tehdään merkittävästi koneurakointia niin tienhoidossa kuin pelloillakin.

”Kun ostimme tilan, niin luomusopimus sekä karjan että peltojen osalta oli tehty. Kaupassa tuli sekä pellot että eläimet, joten aloitus oli joustava. Aloittamista helpotti sekin, että olimme mukana tilalla työntekijöinä muutaman vuoden ennen kaupantekoa”, Keisanen kertoo.

MTY Keisanen on päätynyt pyöröpaalattuun tuorerehuun sen helpon käsiteltävyyden takia. Kuva: Visa Vilkuna

MTY Keisasella on noin 80 emolehmää. Hiljattain tilalla on aloitettu sonnivasikoiden kasvatus teuraspainoon. Aiemmin sonnivasikat menivät välitykseen ja hiehoja kasvatettiin lähinnä jalostuseläimiksi.

”Rehuomavaisuutemme on sen verran hyvä, että eläinmäärän lisäämien oli mahdollista. Pohdimme emolehmien lisäämisen ja lihasonnien kasvatuksen välillä. Tulimme siihen tulokseen, että sonnien lihottamiseen keskittymällä yöherätyksiä tulee vähemmän verrattuna emolehmien lisäämiseen”, Keisanen perustelee.

Kuiviketurvetta tuova Juha Jokela (oik.) on tuttu näky Miska Keisasen luona Mäkelän tilalla Karstulassa. Kuva: Visa Vilkuna

Luomutilan nurmikierto on joskus jopa viisi vuotta, jos nurmi on pysynyt tuotantokykyisenä. Kahden sadon taktiikalla korjattava nurmi pyöröpaalataan ilman säilöntäainetta. Nurmi uusitaan aina suojaviljaan, joka korjataan joko kuivattavaksi tai kokoviljasäilörehuksi.

Viljelyssä on hieman ruokohelpiä kuivikkeeksi ja riistapeltoakin löytyy jonkin verran. Tulevaisuudessa viljan osuutta on tarkoitus nostaa teuraiksi kasvatettavien sonnien rehuntarpeen takia.

Juuri valmistunut lämmin konehalli mahdollistaa omatoimisten remonttien tekemisen. Kyseinen remontti tuli eteen pakkasten myötä, kun hydrauliikkalohkoihin oli päässyt vettä, joka jäätyessään jumitti järjestelmän. Kuva: Visa Vilkuna

Turvekuivalantaa levitetään nurmien uusimisen yhteydessä, mutta hyvin kompostoitunutta lantaa levitetään tarkkuuslevittimelle nurmellekin. Levitys tapahtuu heti keväällä tai ensimmäisen sadon jälkeen.

Keisanen kertoo saaneensa nurmista suotuisina vuosina varsin mainioita kuiva-ainesatoja.

Koneurakointi on merkittävä osa tilanpitoa. Talviaikaista tienhoitoa tehdään YIT:n ohella yksityisteille ja metsäyhtiölle. Paalaus ja metsämaan mätästys kuuluvat myös palvelutarjontaan.

”Meillä on YIT:lle noin 50 kilometriä sorateiden talvihoitoa kokonaisurakkana. Laatuvastuu-urakoissa on mahdollisuus saada pieni bonus hyvin hoidetusta työstä. Se kannustaa mahdollisimman hyvään työhön”, Keisanen kertoo.