Emolehmätuottaja Maija Patajoki halusi jatkaa työtään – sitä varten olosuhteiden oli pakko muuttua

Jämsässä Köykän tilalla saatiin päätökseen lokakuussa 2025 uuden pihattonavetan rakennustyöt. Tilalla kasvatetaan ja jalostetaan charolais-karjaa. Uudelle pihattonavetalle tuli kokoa noin 700 neliömetrin verran.

”Rakennustöiden valmistumisen myötä tilan kapasiteetti tuplaantui. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinmäärää voidaan alkaa kasvattaa neljäänkymmeneen emolehmään.” kertoo tilan omistaja Maija Patajoki.

Tilalla on tällä hetkellä noin kaksikymmentä emolehmää sekä nuorkarjaa ja yksi siitossonni.

Charolais-karja on nopeakasvuista ja emolehmät huolehtivat vasikoistaan hyvin.  Kuva: Linda Virkamäki

Tilakoon suurentaminen oli hautunut Patajoen mielessä jo kauan. Piirustukset rakennuksista hän oli teettänyt vuonna 2022. Niissä oli mukana myös lantala, joka valmistui vuonna 2023.

”Vuonna 2024 itselle kirkastui ajatus, että jos aion tätä työtä jatkaa, on työskentelyolosuhteiden muututtava. Halusin itselleni toimivammat ja turvallisemmat olosuhteet työskennellä sekä tietysti myös panostaa eläinten hyvinvointiin uusien tilojen avulla.”

Rakennustyöt Köykän tilalla aloitettiin vuoden 2025 heinäkuussa. Maanrakennustöiden alkaessa ei kuitenkaan vältytty yllätyksiltä.

”Maaperä osoittautui luultua kallioisemmaksi. Tämän vuoksi tontilla jouduttiin tekemään räjäytys- ja louhintatöitä.”

Tästä tietysti seurasi lisäkustannuksia, mutta työt kuitenkin pysyivät aikataulullisesti kunnossa. Työt maanrakennustöistä lähtien tekivät paikalliset yrittäjät.

”Kaikki vaiheet sujuivat erinomaisesti.”

Vasemmalla Köykän tilan uusi pihattonavetta, joka valmistui vuoden 2025 lopulla sekä oikealla vuonna 2023 valmistunut lantala.  Kuva: Linda Virkamäki

Uuden pihattonavetan rakentamiselle kustannusarvioksi muodostui noin 330 000 euroa. Ely-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt koko summaa, vaan jätti vasikkatilojen osuuden hyväksymättä. Hyväksytystä kustannuksesta rahoitustuki kattaa 35 prosenttia.

”Alkuperäinen kustannusarvio on kuitenkin pitänyt hyvin paikkaansa, joten ely-keskuksen tekemä ratkaisu oli iso pettymys. Rahoituksen saaminen pankista sujui onneksi hyvin, eikä sen osalta ollut mitään ongelmia. Rakennushankkeeseen saatiin myös EU:n maaseuturahoitusta”, Patajoki kertoo.

Uuden pihattonavetan myötä eläimiä ei tarvitse enää siirrellä rakennuksesta toiseen hoitotoimenpiteiden vuoksi.  Kuva: Linda Virkamäki

Uuteen pihattonavettaan Patajoki on ollut erittäin tyytyväinen. Moni asia on muuttunut parempaan entiseen verrattuna. Positiivista on ollut erityisesti töiden helpottuminen ja työturvallisuuden parantuminen.

”Hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa samoissa tiloissa, jossa eläimet ovat. Eläimiä ei tarvitse siirrellä rakennuksesta toiseen, kun lukkoaita on saatavilla jokaisella osastolla. Myös käsillä tehtävän työn määrä väheni huomattavasti.”

Patajoen tilalla keskitytään charolais-rodun jalostukseen. Hyvästä työstä on kertynyt näyttöäkin.

”Tilalta lähti vuonna 2024 kaksi, ja vuonna 2025 kolme, sonnivasikkaa Atrian siitossonnikasvattamolle. Uusien tilojen myötä myös jalostukseen liittyvä työ kuten siemennykset helpottuvat, ja sitä odotankin innolla. Jalostustyön koen itselleni tällä alalla motivaattorina ja työn suolana.”

Köykän tila sai pihattonavetan rakennusprojektiin EU:n maaseuturahoitusta. Maija Patajoki kokee, että on erityisen tärkeää tukea myös pienemmän volyymin tiloja.  Kuva: Linda Virkamäki

Osa tilan naudoista teurastetaan suoramyytäväksi. Patajoen tila on myös mukana Jämsän Reko-jaoissa. Tilan sonnivasikat lähtevät välitykseen noin puolivuotiaina vieroituksen jälkeen.

”Lihaksi suoraan tilalta myytävät eläimet teurastetaan Sastamalassa Liha Hietanen oy:n toimesta ja lihat leikataan Saarijärvellä Kivijalka Butcheryssä. Pula naudan jauhelihasta on näkynyt tilallani positiivisesti suoramyynnissä.”

Kun tuotanto ei ole äärimmäisen suurta, täytyy olla innovatiivinen lisätulonlähteiden suhteen. Metsätalous, jota harjoitetaan tilan noin sadan hehtaarin metsissä, on tärkeä osa tilan kannattavuutta ja tuottavuutta.

”Meillä kasvaa myös noin puoli hehtaaria mansikkaa, joita myymme kesällä valmiiksi poimittuna sekä itsepoimintana. Ensi kesästä lähtien alan myös tarhaamaan mehiläisiä kuuden pesän verran.”

Lihakarjan kasvatuksen näkymät näyttäytyvät Patajoelle hyvinä tulevaisuudessakin. Tila työllistää häntä ympäri vuoden, ja näin hän pystyy keskittymään täysin tilan toiminnan kehittämiseen.

”Yrittäjähenkisyyttä, kekseliäisyyttä ja sitkeyttä tässä ehdottomasti tarvitaan. Täytyy osata ajatella positiivisesti, että jos jokin ei tänä vuonna onnistunut voi se onnistua ensi vuonna”, Patajoki toteaa.