Kolme karjatilaa suitsii rehunteon kuluja kimppakoneella – yhteistyötä varten erillinen osakeyhtiö

Hankasalmella Keski-Suomessa toimivat Penttilän Maito Oy, Tapiolan maitotila sekä Kovalan lihakarjatila perustivat PeTaKo Oy:n, jonka nimiin hankittiin Claas Jaguar 930 -ajosilppuri. Aiemmin tilat olivat tehneet rehut omin konein ja osittain Ajokaksikko Oy:n urakoimana.

Penttilän Maidon Kari ja Päivi Hänninen, Kovalan tilan Juha Moisio sekä Tapiolan tilan Ida-Maria ja Tuomas Pietiläinen ovat yhden kesän kokemuksen perusteella vakuuttuneita siitä, että kolmen tilan osakeyhtiöpohjainen yhteistyö on erinomainen ratkaisu etsittäessä kustannustehokasta ja varmaa tapaa rehuntekoon.

Molemmilla maitotiloilla on kahden robotin karja ja kolmannen tilan navetassa on 250-päinen lihakarja. Tiloilla säilörehu korjataan pääosin kahden sadon taktiikalla, mutta suotuisina kesinä pyritään korjaamaan kolme satoa.

”Kun Ajokaksikko keskittyi enemmän bioenergiapuolelle, päätimme turvata korkealaatuisen rehunsaannin tehokkaalla ajosilppurilla. Meillä oli ollut aiemmin koneyhteistyötä keskenämme, joten tiesimme, ettei henkilökemioiden kanssa ainakaan tule ongelmia”, yhtiön toimitusjohtaja Päivi Hänninen kertoo.

Kone hankittiin suoralla kaupalla ja tiukan tarjouskilpailun perusteella. Claasin muita nopeampi toimitusaika oli merkittävä tekijä valinnassa, sillä kone haluttiin taatusti työhön hyvissä ajoin ennen ensimmäistä sadonkorjuuta.

Kukin tila markkinoi itse aiemmin omistamansa silppurit eteenpäin. Uuden koneen rahoituksessa oli hieman ylimääräistä työtä, sillä perustettavalla PeTaKo-yhtiöllä ei ollut rahoitusyhtiöiden yleensä vaatimaa maksuhistoriaa. Mutta kolmen tilan vakuudet kuitenkin mahdollistivat konekaupan rahoituksen varsin sujuvasti.

Tapiolan Maitotilan Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen toteavat, ettei ajosilppurin kuoletusaikaa ja vaihtoajankohtaa olla vielä mietitty. Uudet investointipäätökset tehdään sitten ajallaan, tilanteen mukaan. Kuva: Visa Vilkuna

PeTaKo on alusta alkaen pyrkinyt tekemään yhtiön pyörittämisestä mahdollisimman helppoa ja läpinäkyvää. Osakkaat maksavat yhtiölle korjaamistaan hehtaareista, mutta koneen kuskille yhtiö ei maksa palkkaa. PeTaKo:lla ei ole työntekijää, sillä tiloilta on löytynyt asiansa osaavia koneenkäyttäjiä.

”Koneen käytön hallitsevia kuskeja on oltava useampia, jotta joustavuus ja toiminnan varmuus säilyvät mahdollisimman hyvänä. Ajopäivätkään eivät veny liian pitkiksi, kun käytössä on useampi asiansa osaava kuski”, Hänninen perustelee.

Polttoaineet kukin tila hankkii itse eli kone lähtee tilalta aina tankattuna ja rasvattuna seuraavalle työmaalle. Osakeyhtiöllä on käytettynä hankittu Fliegl-puskukärry, josta maksetaan päiväkohtaista vuokraa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on tehokkaan niittokoneen ja karhottimen hankinta, jolloin rehunteon logistiikka kolmen tilan ja urakoinnin välillä paranisi.

Penttilän Maito Oy:n Päivi Hänninen hoitaa PeTaKo Oy:n kirjapitoa. Kuva: Visa Vilkuna

Viime kesän aikana silppurilla korjattiin rehut reilun 800 hehtaarin alalta. Kolmen omistajatilan rehujen lisäksi koneella urakoitiin jonkin verran muuallekin. Urakointia on tarkoitus jatkaa, sillä vieraalle tehtävä työ antaa mukavan lisän osakeyhtiön kassavirtaan.

Silppurin hankinnan jälkeen Hankkijan asiantuntijat pitivät päivän kestävän käyttökoulutuksen, jossa tekniikkaa, ylläpitoa ja ajamista käytiin porukalla läpi. Monella kuskilla työn jatkuvuus on turvattu kaikissa tilanteissa, eivätkä työvuorotkaan veny liian pitkiksi ja rasittaviksi.

Koneen sisällä rehumassaan syötettävälle biologiselle säilöntäaineelle on erittäin helppo ja tarkka annostelija, joka satomittarin tiedoilla annostelee säilöntäainetta. Säilöntähappao annostellaan puolestaan rehutorven lipassa, jotta kone ei turhaan hapsta rasittuisi. Kuva: Tapiolan Maitotilan arkisto

Silppuri tallentaa sadon määrän, sokerin, kosteuden sekä valkuais- ja tuhkapitoisuuden pilveen. Näillä tiedoilla ruokintaa voi jo suuntaa antavasti miettiä sekä tarvittaessa reagoida seuraavien satojen korjuuajankohtaan ja alaan.

”Koneelta saatavat tiedot eivät kuitenkaan ole sellaisenaan käyttökelpoisia vakiintuneiden ruokinta-arvojen mittayksiköiden kanssa”, Tuomas Pietiläisen harmittelee.

Konemyyjän mukaan Claasilla tehdään työtä sen eteen, että kerätty tieto olisi uusien ohjelmistopäivitysten myötä paremmin hyödynnettävissä.