Näin paljon entistä aiemmin maksettavia tukia on yhteensä ‒ ”Ei puhuta mistään hienosäädöstä”
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan muutoksen taustalla on vuosien lobbaus.Tilaajalle
Åbergin mukaan tukijousto on nyt katsottu ja katse pitää siirtää markkinoihin, jotta tuottajat saavat kaupalta ja teollisuudelta suuremman siivun. Kuva: Sanne KatainenAikaistettujen perustulotuen ja uudelleenjakotulotuen maksatus syys–lokakuussa tarkoittaa tilatasolla yli sataa euroa peltohehtaarilta.
Näin arvioi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi aiemmin maanantaina 20.7 MT:ssä julkaistussa kolumnissaan, että perustulotuesta ja uudelleenjakotulotuesta on tarkoitus maksaa 75 prosenttia syys-lokakuulla ja 20 prosenttia joulukuussa, kun normaalisti maksetaan 95 prosenttia joulukuussa.
Entistä aiemmin maksettavien tukien kokonaissumma on Åbergin mukaan noin 300 miljoonaa euroa.
”Tämä on merkittävä ratkaisu. Ei puhuta mistään hienosäädöstä, vaan isosta parannuksesta.”
Tukimaksujen aikaistaminen on kuitenkin vain osa ratkaisua.
”Tämä parantaa maksuvalmiutta, mutta kannattavuuden osalta vaikutukset ovat pienet.”
Åbergin mukaan vaikkapa viljatilan kannattavuus voi hieman parantua, jos viljaa ei ole pakko myydä puintikaudella.
”Myynnin voi ajoittaa loppuvuoteen, jos näköpiirissä on viljan hintojen nousu. Lähtökohtaisesti tämä tukipäätös on silti maksuvalmiuskysymys, eikä kannattavuuskysymys.”
”Peruskannattavuus tulee markkinoiden kautta ja seuraavaksi siihen pitää suunnata katseet. Tukimahdollisuus on nyt katsottu.”
”Tämä parantaa maksuvalmiutta, mutta kannattavuuden osalta vaikutukset ovat pienet.”
Komission ehdotuksen mukaan viljelijät voisivat mahdollisesti saada myös maksuvalmiustukea, joka kattaa enintään 50 prosenttia lannoitteiden lisäkustannuksista.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
”Se on vielä työn alla, että miten kytkös lannoitteiden hinnan nousuun osoitetaan. Tavoitteena on, että tuki maksetaan olemassa olevan tuen korotuksena, ettei tarvitse rakentaa uutta tukijärjestelmää.”
Ehdotuksen mukaan maksuvalmiustuki voitaisiin korottaa enintään 80 prosenttiin viljelijöille, jotka ovat sitoutuneet lannoitteiden käytön vähentämiseen tai muihin ympäristötoimiin.
Tästäkään virkkeestä ei ole vielä täyttä selvyyttä.
”Suomessa ei tule ongelmaa tämän vaatimuksen kanssa. Kysymys on siitä, kuinka tarkkaan sitoutuminen tulee osoittaa”, Åberg sanoo.
”NPK-lannoitteiden (typpi, fosfori ja kalium) tonnihinta on Ruotsissa 50–100 euroa halvempi kuin Suomessa. Onhan se merkittävä ero.”
Suomessa on tavoitteena nostaa kadmium-rajaa väliaikaisesti Ruotsin tasolle, minkä on tarkoitus monipuolistaa kilpailua lannoitteissa, Essayah sanoi myös kolumnissaan.
Åbergin mukaan tämän muutoksen vaikutusta ei pysty vielä arvioimaan, sillä se riippuu markkinoista. Jotain osviittaa voi kuitenkin hakea Ruotsista.
”NPK-lannoitteiden (typpi, fosfori ja kalium) tonnihinta on Ruotsissa 50–100 euroa halvempi kuin Suomessa. Onhan se merkittävä ero.”
Rajan nosto voi Åbergin mukaan olla rahallisesti jopa samaa luokkaa tai merkittävämpi kuin kriisituki.
Pitkässä juoksussa nykyistä parempi lannoiteomavaraisuus olisi mahdollista lisäämällä kierrätyslannoitteiden tuotantoa ja biokaasutuotantoa.
Åbergin mukaan biokaasutuotannon merkitys on kuitenkin vielä vähäinen ja kasvun tahti verkkainen.
”Tahdin kasvattaminen edellyttää isompia muutoksia koko Suomen energiapolitiikkaan.”
”Vaikuttaminen on keskusteluja ja lobbaamista Brysselin käytävillä.”
Åberg korostaa lopuksi, että tukimaksujen aikaistaminen on vaatinut MTK:lta vuosien lobbaustyötä.
”Vaikuttaminen on keskusteluja ja lobbaamista Brysselin käytävillä. Tällaisten muutosten saaminen edellyttää verkostoja ja hyviä yhteyksiä Brysselin päätöksentekijöihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
