Viljelijät manaavat uusia tukiehtoja: ”Tukikoulutuksissa karu totuus päin naamaa”, kaikki eivät vielä tiedä mitä alkavana kesänä vaaditaan

Maatalouspolitiikan ohjelmakausi vaihtui vuoden alussa, mutta tukiehdot alkavat selvitä viljelijöille vasta nyt, kun kylvöihin on joitain viikkoja.

Tilanne kirvoitti keskustelua MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa keskiviikkona.

”Tukiuudistus pomppaa nyt silmille, kun koulutuksissa on käyty. Kaikki eivät ole vielä käyneet, eivätkä tiedä mitä vaaditaan, kun keväällä kylvää”, sanoi Timo Kankaanpää Etelä-Pohjanmaalta.

Piru on yksityiskohdissa, jotka ovat käytännön viljelylle vieraita, Perttu Sirviö Pohjois-Savosta totesi.

”Koulutuksissa on tullut karu realismi vastaan”, Juha Junnila Satakunnasta sanoo. Fosforiasetuksen lantapoikkeus on voimassa enää vuoden 2025 alkuun. On puolitoista vuotta aikaa hoitaa asia, että lantaa ei kuskata ympäri maata, Junnila totesi.

Toinen keskustelussa noussut esimerkki muuttuvista ehdoista oli viljelykiertovaatimus.

”Mikä on tukien ostovoima vuonna 2027”, pohti Juhana Jalkanen Keski-Suomesta.

Sirviö vaati uutta hallitusta torppaamaan EU:n metsäkatoasetuksen. Asetus voisi toteutuessaan tehdä raiviopeltojen naudanlihasta markkinakelvotonta.

Suvi Rantala Etelä-Pohjanmaalta totesi tulevassa hallitusohjelmassa yhden asian olevan selvä. Leikkauslista on pitkä. ”On pidettävä kiinni, että maataloudesta ei leikata.”

Sauli Joensuu Pohjois-Suomesta piti valtiovarainministeriön julkaisemaa listaa mahdollisista säästökohteista järkyttävänä ja MTK:n reaktiota siihen laimeana.

Joensuu varoitti korkokulujen noususta. Se on velkaisille tiloille pahempi kuin sähkön tai lannoitteiden hinnannousu. Hän ehdotti velkaisille tiloille räätälöityä kriisitukipakettia.

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen lopetusta kritisoitiin, koska sitä ei ole kunnolla kompensoitu yksimahaisille.

Matti Seitsonen Kaakkois-Suomesta pohti tukiriippuvaisuutta ja viljelijöiden yrittäjäominaisuuksien jäämistä taka-alalle. Elintarviketeollisuus on pitkälti viljelijöiden käsissä, mutta hinnat eivät ole nousseet kustannuksia vastaavasti. ”Meidän kaikkien on opeteltava myymään meidän tuotteita.”

Kilpailulakiin haluttiin muutoksia. Lomituksen ja eläinlääkäripulan ongelmista keskusteltiin.

”Me ei haluta tätä rahaa, me halutaan, että ne pedot ammutaan pois”, Pia Parikka napautti ministeri Antti Kurviselle. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pia Parikka Hämeestä painotti, että sudet ovat suuri uhka etenkin laiduntavalle kotieläintaloudelle. CAP-tukikaudella tukea on suunnattu aitaamiseen jopa 2 500 euroa hehtaarille, mutta Parikan mukaan sen myötä lammastilat on mielletty ”ruokarahojen väärinkäyttäjiksi”.

”Me ei haluta tätä rahaa, me halutaan, että ne pedot ammutaan pois”, Parikka napautti.

Kokouksessa piipahtaneen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan kannanhoidollinen suunnitelma susien metsästykselle on valmisteilla. Hän toivoo, että pyynti päästään aloittamaan ensi talvena.

Kokouksessa nousi esiin myös valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannan sääntelyn tarve.

Pirkanmaan Jani Hevonojan mukaan lisääntyneiden hirvieläinvahinkojen vuoksi poikkeuslupia tarvitaan pyyntiin tihentymäalueilla, joissa ei ole päästy sopimuksiin metsästysseurojen kanssa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että MTK:n virallinen tavoite on pienentää valkohäntäpeuran pyynnin lupa-alueen minimikokoa nykyisestä 500 hehtaarista 100 hehtaariin.

MTK:n valtuuskunta kokoontui keskiviikkona kevätkokoukseensa Espoossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Sami Nivala Pohjois-Suomesta vastusti maankäyttömuutosmaksua. Hän arveli, että pellonraivaaminen turvemaille on jo lähes loppunut, joten sen takia ei ole syytä määrätä noin 500–1000 euron suuruista maksua, joka pahimmillaan alkaa jarruttaa tuotantorakentamista ja muuta maatilojen kehittämistä.

Metsämaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen saattaisi maksaa jopa 10 000 euroa hehtaarilta.

”Pitäisikö siten metsittämisestä saada yhtä suuri korvaus?” Nivala kysyi. Hänen mielestään mahdollisen maankäyttömuutosmaksun voisi ohjata metsitystukeen, kun tavoitteena on ehkäistä metsäkatoa.

Kasvukeskusten ympärillä muutosmaksu tuskin hidastaisi pakkolunastuksia. Nivalan mielestä tärkeintä olisi varmistaa maanomistajille riittävät korvaukset.

Lassi-Antti Haarala Hämeestä kiirehti lunastuslain uudistamista: ”Jos hanke on vireillä, myös vaikutusajasta pitäisi saada korvaus, kun tilan kehittyminen estyy. Oikeudenmukaista olisi saada pysyvästä haitasta korvaus vuosittain.”

Haarala monen muun kokousedustajan tavoin oli huolissaan tieverkoston luokattoman huonosta kunnosta.

Aaro Granroth Pohjois-Suomesta pohti taimikoiden ja nuorten metsien hoidon rästejä. Hän arveli, että valvojat ovat tahallaan tiukkoja luokitellessaan kohteita tukikelvottomiksi. Siten tukirahoja jää yli joka vuosi.

”Haetaankohan ihan sitä, ettei tukirahoja enää tulevaisuudessa myönnetä, kun niitä ei nytkään pystytä käyttämään”, Granroth ihmetteli.

Jukka Ojantakanen Pohjois-Suomesta valoi keskustelun lopuksi positiivisuutta. ”Pienistä haasteista huolimatta maatalous on tosi mukavaa hommaa. Maataloudesta on kerrottava myös myönteistä viestiä, jotta nuoria saadaan alalle. Työvoimapula vaivaa jo maaseutua.”