Viljelijäjärjestön tutkimus: EU:n laajuinen häkkikielto vaikuttaisi dramaattisesti markkinoihin – sianlihan viejästä tuojaksi, tuotanto keskittyisi voimakkaasti

Mikäli EU:ssa kiellettäisiin emakoiden porsitushäkit ja kanojen virikehäkit, sianlihan ja kananmunien tuotanto vähenisi. Entisestä sianlihanviejästä tulisi alituotantoalue. Lisäksi lihan ja munien tuotanto keskittyisi entistä suurempiin yksiköihin.

Tähän tulokseen ovat tulleet tutkijat, jotka laativat kolme raporttia siitä, mitä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia kanojen virikehäkkien ja emakoiden porsitushäkkien kieltämisellä EU:ssa olisi. Raportit on tilannut Euroopan viljelijäjärjestö Copa-Cogeca.

Lehdistötiedotteessaan järjestö toteaa päätyneensä tilaamaan raportit, koska Euroopan komissiolta ei häkkikieltojen vaikutustenarviointia ole näköpiirissä.

Raporttien kirjoittajat työskentelevät Varsovan biotieteiden yliopistossa Puolassa, Euroopan maatalous-, alue- ja ympäristöpolitiikan tutkimuskeskuksessa (EuroCARE) Saksassa ja Maatalouden taloustieteen instituutissa (AKI) Unkarissa.

Häkkikielloista keskustellaan parhaillaan eläinten hyvinvointia koskevan direktiivin tulevan tarkistuksen yhteydessä.

Raporteissa on kolme skenaariota, joissa kaikissa lähdetään siitä, että kielto annetaan vuonna 2025. A-skenaarissa kielto astuu voimaan heti, B-skenaariossa siirtymäaikaa on vuoteen 2035 ja C-skenaariossa vuoteen 2045.

Skenaarista riippuen sianlihantuotanto vähenisi EU:ssa jopa noin 23 prosenttia. Suurimmat vaikutukset porsitushäkkikiellolla olisi Tanskaan, Portugaliin ja itäiseen Eurooppaan. Siipikarjapuolella häkkikielto ei raporttien mukaan vähentäisi kanamunien tuotantoa yhtä dramaattisesti.

Suomessa virikehäkeissä tuotettujen munien kysyntä on vähentynyt, koska kaupat vähentäneet niiden ostoa. Kuva: Mirja Koivisto

Tuotannon väheneminen vaikuttaisi EU:n kauppataseeseen, koska useimmissa skenaarioissa kotimarkkinoiden kysyntä ei vähene samassa suhteessa tuotannon vähenemisen kanssa.

Kaikissa kolmessa skenaariossa EU27:n kauppatase on alijäämäinen sianlihassa ja kananmunissa vuoteen 2045 mennessä. Häkkikiellot uhkaavat EU:n elintarvikejärjestelmän valmiutta sietää häiriöitä ja kilpailukykyä ja lisäävät riippuvuutta tuonnista aikana, jolloin elintarvikeomavaraisuus on strategisesti tärkeää, Copa-Cogecan tiedotteessa todetaan.

Tutkijoiden mukaan häkkikiellot keskittävät tuotannon suuriin yksiköihin, koska niillä on vara tehdä investointeja.

Vapaaseen porsimiseen siirtyminen edellyttää merkittäviä investointeja uusiin karsinoihin ja muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin, Copa-Cogeca toteaa tiedotteessaan. Viljelijöiden investointikustannukset voivat vaihdella noin 2 ja 3,5 miljardin euron välillä. Investointeja kanamunien tuotantoon ilman häkkejä 27 EU-maassa pitäisi tehdä vähintään 3,2 mijardin euron edestä.

Eläinten hyvinvointia käsittelevän työryhmän Copa- ja Cogeca-työryhmän puheenjohtaja Miguel Angel Higuera toteaa, ettei järjestö vastusta vaatimusta häkkien kieltämisestä.

Higuera kuitenkin muistuttaa, että siirtymäkauden pituus vaikuttaa merkittävästi maatalouden kannattavuuteen, kuluttajahintoihin ja tuotannon keskittymiseen. Siksi komission on syytä toteuttaa hallittu siirtymä sokkoskenaarion sijaan, hän toteaa tiedotteessa.

Suomessa astuu voimaan uusi eläinten hyvinvointilaki ensi vuoden alusta. Laki kieltää uudet, kiinteärakenteiset porsitushäkit. Lisäksi emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla.

Kananmunien virikehäkkituotanto on supistunut Suomessa nopeasti, koska kauppat ovat vähentäneet virikehäkkimunien ostoa. Viime vuonna virikehäkkimunien osuus tuotannosta oli 28 prosenttia.