• Pellolta pöytään -strategia testaa kansallisen linjan uskottavuuden

    Jos kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöä alennetaan vielä nykyisestä, seuraukset näkyvät meilläkin lisääntyneinä satotappioina ja eläinten hoidon vaikeutumisena.
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    16.11.202213:18
    Lukijalta
    Pekka Pesonen

    Komissio julkaisi keväällä 2020 Pellolta pöytään -strategiansa, jossa esiteltiin kunnianhimoiset tavoitteet puolittaa kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttö EU:ssa.

    Tämän vuoden varsinaiset asetusedotukset ovat olleet vaikea pala koko EU:n maataloudelle. Suurien käyttömäärien jäsenmaat pelkäävät perustellusti tuotannon rajua alasajoa. Osa jäsenmaista on vaatinut erityiskohtelua jo valmiiksi vähäisemmän käytön perusteella. Meillä Suomessa on pidetty tiukkaa kansallista linjaa, joka on nyt joutumassa todelliseen testiin.

    Useat EU-tason tilastot perustelevat Suomen vähäistä kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöä. Myös vuonna 2020 Ruokaviraston kotimaisista elintarvikenäytteistä vain 0,2 prosenttia ylitti asetetut lainsäädännön raja-arvot. EU-alkuperän tuotteista tulokset olivat yli kymmenkertaiset ja Unionin ulkopuolisten maiden näytteistä yli kaksikymmenkertaiset.

    Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden ministerineuvosto ovat aloittamassa komission ehdotusten käsittelyn. Myös Suomen odotetaan leikkaavan käyttöään muiden jäsenmaiden linjassa.

    Suomalainen viljelijä on ollut jo pitkään sitoutunut kestävään, kontrolloituun ja määrällisesti hyvin vähäiseen kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttöön. Jos käyttöä alennetaan vielä nykyisestä, seuraukset näkyvät meilläkin lisääntyneinä satotappioina ja eläinten hoidon vaikeutumisena. Tämä ei voi olla hyväksyttävää viljelijän, kuluttajan kuin ympäristönkään näkökulmasta.

    Suomen EU-edustajilla niin parlamentissa kuin neuvostossakin on syytä varmistaa, että viljelijämme eivät maksa tulevista muutoksista kahteen kertaan.

    Pekka Pesonen

    Bryssel

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia