Moni tuottaja näkee vaivaa eläinten hyvinvoinnin eteen: Orsia broilereille, pehmeitä petejä lehmille

Uuden eläinsuojelulain lopullinen luonnos, laki eläinten hyvinvoinnista, julkistettiin keskiviikkona.

Iisakinkirkko voi vaikuttaa hätäisesti kyhätyltä pytingiltä eläinsuojelulain uudistuksen rinnalla: maa- ja metsätalousministeriön lakivalmistelu alkoi vuonna 2010.

MTK:n tiistaina järjestämässä aamiaistilaisuudessa oli tuottajia kertomassa, miten hyvinvointia edistetään tilatasolla. Tiina Linnainmaalla on 70 lehmän pihatto Hämeenkyrössä. Vasikat nupoutetaan nukutuksessa ja kivunlievityksessä. Uudistuksia tehdään jatkuvasti: nyt lehmillä on käytössään pehmeämmät parsimatot. Robottilypsy mahdollistaa lehmille suuremman liikkumavapauden.

Taru Antikainen on mukana 330 emakon yhdistelmäsikalaa pyörittävässä yhtymässä. Saparo on tärkeä hyvinvoinnin mittari, Antikainen kertoo. "Kun saparo on kippurassa, kaikki on hyvin. Kun se suoristuu, on jokin pielessä."

Hän korostaa Suomen alhaista hännänpurentaprosenttia, seurantajärjestelmä Sikavan käyttöä ja antibiootitonta lihaa.

Lainsäädännön asettama mini ylittyy monilla tiloilla, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Siitä mittareina ovat esimerkiksi sikojen saparot ja antibioottien vähäinen käyttö. Saparoiden typistys on suurissa sianlihantuotantomaissa yleistä.

Broilerituottaja Eeva Korimäki taas kertoo, että lähes kaikilla broileritiloilla on nykyisin käytössä hyvinvointituen ehtoihin sitoutumisen myötä orsia, tasoja ja virikkeitä. Myös jalkapohjien kunnon osalta Suomi pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Monissa maissa nokkia typistetään, muttei Suomessa.

Hyvinvoiva tuottaja on tae eläimenkin hyvinvoinnille, korostaa naudanlihantuottaja Pasi Ingalsuo.

"Eläinsuojelurikkomuksissa pääsääntöisesti viljelijällä menee huonosti", jatkaa lammastuottaja Tapio Rintala. Rintala korostaa myös lausuntokierroksella olevan lomituslain merkitystä tuotantoeläinten hyvinvoinnille.

Hänen luomutilallaan lampaat saavat laiduntaa ja ovet vieraille ovat avoimet.

Turkisalalla hyvinvointia kehitetään omien laatujärjestelmien avulla, sanoo Anna-Maria Moisander-Jylhä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:stä. Niihin kuuluvat tilasertifioinnit, tänä vuonna alkanut WelFur-laatujärjestelmä ja Pureva-terveydenhuoltojärjestelmä.

Uutta eläinsuojelulakia valmistelleen ohjausryhmän jäsen, MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala muistuttaa, että tiloihin kohdistuu jo nyt runsaasti valvontaa tukivalvontojen kautta.