Ruokotaipaleen maamiesseuran ja muiden yhdistysten järjestämä kesätapahtuma oli yleisömenestys. Kuva: Ruokotaipaleen maamiesseura
Uuden ajan maamiesseuraa luotsaa kolmikymppisten joukko
Puumalan Hurissalossa toimivaa Ruokotaipaleen maamiesseuraa uhkasi reilun sadan toimintavuoden jälkeen lopettaminen. Seuran vanha kaarti sai kuitenkin kannustettua nuorempia toiminnan jatkamiseen, jolloin maamiesseuralle aukeni uusi elämä.Tilaajalle
Ruokotaipaleen maamiesseuran nuori johtokunta yhteiskuvassa. Vasemmalta alkaen Jarkko Karjalainen, Martti Kontinen, Juha Kaipainen, Herkko Järvimies, Niko Närhi, Paavo Luukkonen, Vesa Luukkonen. Taustalla maamiesseuran vuokrattavat polttopuuntekokoneet. Kuva: Puumala-lehti/Tiina PuputtiVarmaan se on jonkinlainen velvollisuudentunto, joka meitä ajaa, sanoo Ruokotaipaleen maamiesseuran johtokunnan puheenjohtaja Juha Kaipainen.
”Pidämme omalta osaltamme jatkumon voimassa”, hän täsmentää.
Jatkumoa totisesti riittää, sillä Puumalan Hurissalossa toimiva Ruokotaipaleen maamiesseura on perustettu 110 vuotta sitten, vuoden 1913 helmikuussa. Reilun sadan vuoden toiminnan jälkeen seuraa uhkasi lopettaminen, mutta nyt tulevaisuus näyttää valoisalta.
Johtokuntaan on löytynyt uutta polvea ja toiminta tuntuu aktivoituvan uudelleen.
”Johtokunnan keski-ikä on vieläkin siinä kolmenkymmenen korvissa. Kun tulin puheenjohtajaksi vuonna 2017, niin se oli alle 30”, Kaipainen sanoo.
”Luulen, että olemme aika harvinainen maamiesseura näiltä osin.”
Loppuvuonna 2016 paikallisessa Puumala-lehdessä oli ollut lista yhdistyksistä, joita uhaksi lopettaminen, koska toimintaa ei ollut ollut moneen vuoteen. Maamiesseuran vanha kaarti heräsi siinä vaiheessa ja sukupolvenvaihdosta alettiin puuhaamaan.
Tässä yhteydessä Kaipaista kysyttiin puheenjohtajaksi. Johtokuntaan saatiinkin kuusi jäsentä ja puheenjohtaja. Toimintaa alettiin viritellä uudella innolla.
Merkille pantavaa on, että kaikki johtokunnan jäsenet eivät ole aktiiviviljelijöitä. Kaipainenkin on löytänyt työuransa muualta kuin maatalouden parista, ja työ pitää miehen poissa kotikylältä.
”Maatalon poika kuitenkin olen ja vietän paljon aikaa kotitilallani Hurissalossa. Syyskuun puolivälissä nostettiin omasta maasta perunaa.”
Tällä hetkellä maamiesseurassa on Kaipaisen mukaan kolmisenkymmentä aktiivijäsentä ja tulevaisuus näyttää varsin valoisalta. Perinteiseen maamiesseurakulttuuriin kuuluu yhteisten koneiden hankkiminen, ja näin on Ruokotaipaleen maamiesseurakin toiminut.
”Yhteiskäytössä on klapikone ja hydraulihalkoja. Lisäksi meillä on tapahtumagrilli, jota jäsenistö ja muut yhdistykset lainaavat ahkerasti.”
Kesätapahtumassa oli muun muassa haketusnäytös. Hakkurin omistaja Nestori Majuri, traktorissa Jarkko Karjalainen. Hake lähti Karjalaisen kotitilan lämmityslaitokseen polttoaineeksi. Kuva: Ruokotaipaleen maamiesseuraYhteiskoneita enemmän Kaipainen näkee uuden ajan maamiesseuran eräänlaisena kylä- ja yhteishengen luojana sekä ylläpitäjänä. Eikä se ajatus alun perinkään ollut maamiesseura-aatteelle vieras.
”Perustajia on ollut kymmenittäin ja varmaankin joka talossa kylällä on ollut silloin vähintään yksi tuotantoeläin.”
Nyt aktiivisten ja päätoimisten lukumäärä on pudonnut puolenkymmenen tienoille, mutta kylä on silti aktiivinen, sillä talot on asutettu ja pellot ovat viljelyssä. Pelkkä maatalous toiminta-ajatuksena ei kuitenkaan jaksa kantaa jäykähköä seura- ja yhdistystoimintaa, varsinkin kun Itä-Suomessa päätoimisia tiloja alkaa olla vähän.
”Emme olekaan profiloituneet pelkästään maatalouteen. Myös muut kyläläiset ja loma-asukkaat voivat vuokrata klapikoneita. Isojen nykyaikaisten maatalouskoneiden hommaaminen yhteiskäyttöön ei ole järkevää pitkien välimatkojen ja pienen käyttäjäjoukon takia.”
Yhteiskoneita enemmän Kaipainen näkee uuden ajan maamiesseuran eräänlaisena kylä- ja yhteishengen luojana sekä ylläpitäjänä.
Maamiesseuratoiminnan kantavana ajatuksena on ollut suoran taloudellisen hyödyn tuottamisen lisäksi myös jäsenistön valistaminen. Sitä jatkumoa ylläpitääkseen Ruokotaipaleen maamiesseura järjesti viime kesänä muiden paikallisten yhdistysten kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin vanhojen maa- ja metsätalouskoneiden lisäksi uudempaa tekniikkaa.
”Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan Hurissalossakin edelleen ja halusimme esitellä sen kalusto aja merkitystä. Monet mökkitietkin on perustettu aikoinaan metsätalouden tarpeisiin, ja ne jäisivät hoitamatta ilman maanviljelijöitä.”
Kaipainen muistuttaa, että aktiivinen maa- ja metsätalous tarjoaa myös monipuolisia urakointipalveluja, jotka hyödyttävät myös vapaa-ajan asukkaita.
Kaipainen sanoo tapahtuman olleen menestys, sillä kävijöitä oli nelisensataa. Erityisesti maamiesseuran toimijoita ilahdutti lapsiperheiden määrä.
Tilausta toiminnalle siis on?
”Lähtökohta on se, että maamiesseura pidetään toiminnassa. Ja konetapahtuma järjestetään kahden vuoden kuluttua uudelleen. Mutta vähän isompana.”
- Osaston luetuimmat
