Kuivuriksi valittiin kustannuksiltaan perinteistä siilokuivuria edullisempi Antin Stand Alone -malli. Kuva: Arto Takalampi
Maamiesseurat eivät saa investointitukea – ”Pidämme kohtelua niin epäreiluna, että vieläkin harmittaa”
Kuortanelaisen Salmen maamiesseuran uuden viljankuivurin hankinta oli voimanponnistuksen tulos. 70 jäsenen maamiesseura joutui rahoittamaan kuivurihankkeen kokonaan itse 11 takaajan tuella, koska yhteiskäytöstä huolimatta maamiesseura ei saa investointitukea.Kuortane
Kuortanelaisen Salmen maamiesseuran uusi Antin 550 hehtolitran kuivuri on valmiina toiseen kuivaussyksyyn. Hallituksen puheenjohtaja Janne Ala-Salmi (kesk.), rahastonhoitaja Jukka Lahtela (oik.) ja jäsen, kuivurinhoitaja Jari Jylhä korostavat jäsenten panosta kuivurihankkeen toteuttamiseksi. Kuva: Arto TakalampiKuortaneen Salmen maamiesseuralle nousi viime kesänä uusi Antin 550 hehtolitran viljankuivuri. Ensimmäiset viljat siinä kuivattiin syyskuun alussa puintien juuri alettua.
Kun edellinen, vuonna 1981 rakennettu kuivuri oli jäämässä pieneksi ja tontin 50 vuoden vuokra-aika oli päättymässä, uutta kuivurin paikkaa oli katseltu jo pidempään.
”Kun tämä paikka tuli myyntiin, silloin päätimme, että nyt se joko rakennetaan tai ei rakenneta ollenkaan. Kiinteistökaupat tehtiin vuonna 2018 ja siitä kaikki alkoi”, sanoo maamiesseuran puheenjohtaja Janne Ala-Salmi.
Tarvetta kuivurille kylällä oli, sillä kuivattava viljamäärä on 700–1 000 tonnia eikä kylällä ollut kuin vaunukuivuri maamiesseuran kuivurin lisäksi. Aivan lähelläkään ei ole riittävän isoja rahtikuivureita.
”Kun moni on luopunut karjasta, tarvitaan kasvavalle viljamäärälle lisää kuivaus- ja varastokapasiteettia. Halusimme mahdollistaa kylällä viljan viljelyn jatkossa ja koemmekin investoinnin satsaukseksi tulevaan”, Ala-Salmi sanoo.
Kaupat tehtiin toukokuussa 2021, rakennuspaikan valmistelutyöt kesällä ja rakentamaan päästiin huhtikuussa 2022. Kuivurin ja puskusiilon veroton hinta oli noin 330 000 euroa, ja tuon rahoituksen saaminen oli melkoinen voimanponnistus.
”Ongelma nimittäin oli, että maamiesseura ei saanut investointitukea kuivuriin, vaikka vuonna 2001 kuivurinkoneiston uusimiseen kyllä sai korkotukilainaa”, sanoo seuran rahastonhoitaja Jukka Lahtela.
”Pidämme tätä maamiesseurojen kohtelua niin epäreiluna, että vieläkin harmittaa”, komppaa Ala-Salmi.
Salmen mms:n kuivuri
Antin asennusvalmis ja sähköistetty Plug & Dry Mobile Stand Alone 73MF3 -kuivuri 1500 kilowatin kaasu-uunilla.
Pölynpuhdistusta tehostetaan vielä asentamalla Antin poistoilman pölynpoistojärjestelmä.
50 kuution kaatoallas, 30 neliön pölykaappi.
Kuivurissa kuivattiin viime syksynä 11 tilan viljat ja uusia käyttäjätiloja tuli neljä.
Viime syksyn kuivausmäärä oli 813 tonnia ja kaikkiaan kuivattiin 39 erää 7800 kilosta 35 000 kiloon. Kaasua kului 7000 kiloa.
Pankista otettiin kuivuria varten laina ja omalle kiinteistölle haettiin kiinnitykset, mutta sen lisäksi tarvittiin takaajia. Niitä löytyi jäsenistöstä 11 ja hanke voitiin toteuttaa.
”Kun takaus oli määrällinen eli jokainen vastasi vain omalla osuudellaan lainasta, nimet saatiin”, sanoo hallituksen jäsen ja kuivurinhoitaja Jari Jylhä.
Selvitysten ja kilpailutuksen jälkeen kuivuriksi valittiin Antin Stand Alone 73MF3 -kuivuri 1500 kilowatin kaasu-uunilla. Lahtelan mukaan sen etuna oli perinteistä siilokuivuria edullisempi hinta ja valinnassa painoi myös Antin edistyksellisyys: samalla rahalla saatiin enemmän kuin muissa merkeissä.
Lämmönlähteeksi valittiin öljyä halvempi kaasu. Hake olisi vaatinut kuivurin rinnalle ympärivuotisen lämmityskohteen.
”Maamiesseura ei saanut investointitukea kuivuriin, vaikka vuonna 2001 kuivurinkoneiston uusimiseen kyllä sai korkotukilainaa.” Jukka Lahtela
Kuivuri hankittiin 117 kuution puskurisiilolla, jolla taattiin kuivurin joustava käyttö. Isojen viljasiilojen hankkiminen samaan aikaan kuivurin kanssa olisi nostanut kokonaishintaa, ja takausten saaminen olisi vaikeutunut merkittävästi.
Viime vuoden keväällä siiloasia virisi uudelleen, kun kuivurille haluttiin lisää käyttöä. Nyt ongelmaksi tuli, ettei pankeilta saatu kahteen siiloon enää mitenkään rahoitusta.
”Pohdimmekin koko kevään, voisiko siiloilla olla joku oma yritysmuoto. Säännöt kuitenkin mahdollistivat, että maamiesseuralla voi olla alaosasto eli perustimme siiloja hallinnoimaan maamiesseuran Jyväpuodin omine sääntöineen.”
”Mukaan saatiin kahdeksan osakasta, jotka lainasivat maamiesseuralle rahat siiloja varten”, Lahtela sanoo.
Maamiesseuralla on pitkät perinteet myös rahtipuinnista ja konevuokrauksesta. Kuva: Arto TakalampiKaupat kahdesta 530 kuution kartiopohjallisesta pyörösiilosta tehtiin viime vuoden huhtikuussa. Siilojen rakennuskustannukset olivat 125 000 euroa verottomaan hintaan. Kustannuksiin vaikutti, että siiloja oli parin asentajan opastuksella kokoamassa paljon kyläläisiä.
”Kylällä on pitkät perinteet porukalla tekemisestä eri muodoissa”, Lahtela selventää.
Jylhä korostaa, että rahtikuivausta on tarjolla kaikille halukkaille ilman jäsenyysvaatimusta. Samoin viljaa otetaan vastaan kaikilta varastoitavaksi ja välitettäväksi.
”Vuokrauksen ansiosta pienilläkin tiloilla on mahdollisuus käyttää uusia ja tehokkaita koneita.” Jukka Lahtela
Maamiesseuralla on pitkät perinteet myös konevuokrauksesta. Nyt valikoimissa on muun muassa puimuri kuskeineen, kuivalantakärry, imupainevaunu, klapikone, ruisku, jyrä, nurmen suorakylvökone ja vesakkomurskain.
”Vuokrauksen ansiosta pienilläkin tiloilla on mahdollisuus käyttää uusia ja tehokkaita koneita”, Lahtela sanoo.
Maamiesseuran liikevaihto pyörii noin 100 000 eurossa, mutta uusi kuivuri ja viljan välityskauppa lisäävät sitä jatkossa. Maamiesseuralla on palkattu puimurikuski ja kuivurinhoitaja syksyisin.
- Osaston luetuimmat
