Afrikkalaisen maitolitran päästö 6–7 hiilidioksidikiloa, maailman keskiarvo 2,5 kiloa ja suomalaisen noin kilo – suomalaismaidon päästöt laskevat edelleen

Lehmän pötsi on koneisto, joka toimiessaan väistämättä tuottaa metaania ilmakehään. Maidontuotannon tehostamiseksi on kuitenkin tehty paljon, ja lisää edistysaskelia on luvassa.

"Viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana suomalaisen maidon hiilipäästöt ovat laskeneet 34 prosenttia maitokiloa kohti", osuuskunta Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku kertoo.

Laskun odotetaan jatkuvan jyrkkänä, sillä päästöihin suoraan vaikuttava rehunkäytön tehokkuus otetaan mukaan pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvoon (NTM).

Jatkossa ei siis enää riitä, että keinosiemennyssonni periyttää esimerkiksi hyvää tuotantokykyä, rakennetta ja terveyttä. Sen jälkeläisten pitää olla myös tehokkaita rehunkäyttäjiä ja siten tuottaa maitoa entistä hiilitehokkaammin.

50 vuotta sitten Suomessa tuotettiin maitoa 3,5 miljoonaa tonnia vuodessa, nyt 2,3 miljoonaa. Rehua kului 4,5 miljoonaa tonnia, kun sitä nyt kuluu 2 miljoonaa tonnia, Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat.

Yhden maitokilon tuottamiseen kului vuonna 1969 rehun kuiva-ainekiloja 1,29, kun keskiarvo nyt on 0,85.

Rehunkäyttöä on tehostanut eniten lehmän vuosituotoksen nousu – se on 50 vuodessa 2,5-kertaistunut.

"Kun rehun käyttö maitokiloa kohti on laskenut 34 prosenttia, samalla myös metaanin tuotanto on laskenut samassa suhteessa", Latva-Rasku toteaa.

Laskelmassa ei ole mukana maankäyttöön tai rehun tuottamiseen liittyviä muutoksia vaan siinä on tarkasteltu vain lehmää.

Suomalaislehmää on jossain yhteydessä syytetty isoksi metaaninpäästäjäksi. Totta on, että sen päästöt ovat esimerkiksi afrikkalaislehmää suuremmat. Latva-Raskun mukaan oikea vertailutapa on kuitenkin maitokiloa eikä lehmää kohti.

FAO on vertaillut maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrää hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna vuonna 2015 eri maanosissa.

Maailman keskiarvo oli silloin 2,5 kiloa maitokiloa kohti. Länsi-Euroopan lukema oli 1,37 ja Saharan eteläpuolisen Afrikan noin 7 kiloa. Suomen lukemaksi Latva-Rasku arvioi noin kilon.

"Hyvä sijoitus maailman listalla ei toki vapauta meitä velvollisuudesta vähentää päästöjä edelleen", Latva-Rasku sanoo.

Rehunkäytön tehokkuutta ja sen soveltuvuutta jalostuskriteeriksi on tutkittu vuosia, ja hankkeeseen on käytetty 12 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat Suomesta olleet mukana muun muassa Faba, Luonnonvarakeskus ja Valio.

Indeksiä kehitetään vielä, mutta nyt se on siinä vaiheessa, että se voidaan lisätä osaksi pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa.

Tammikuussa päätetään, miten suuri sen painoarvo tulee olemaan noin 80 muun kriteerin joukossa.

Maitotilalle kaasupäästöjen vähentämisestä ei ainakaan toistaiseksi makseta, mutta talous ja ympäristö kulkevat tässä käsi kädessä.

Uusitun NTM:n odotetaan johtavan siihen, että suomalaislehmien rehunkäyttö ja metaanin tuotanto ovat 15 vuoden päästä laskeneet nykyisestä 18 prosenttia. Vuonna 2035 maitotiloille voi uuden eläinaineksen avulla koitua 41 miljoonan euron vuotuinen säästö.