Näillä aineilla pelloilta valuvan fosforin määrää voidaan vähentää “useita kymmeniä prosentteja” – Luke esittää muutosta levitysmalliin
Vesistöhyötyjen lisäksi maanparannusaineet parantavat peltojen viljelyominaisuuksia, sanoo erikoistutkija Risto Uusitalo.
Kipsin levitystä pellolle Elimäellä syyskuussa 2022. Kuva: Carolina HusuNykyistä kipsinlevitystoimintaa kannattaisi Luonnonvarakeskus Luken mukaan laajentaa koskemaan kierrätysrakennekalkkia ja maanparannuskuituja, koska kipsi ei sovellu kaikille pelloille.
Jos kierrätysrakennekalkki ja maanparannuskuidut olisivat mukana kipsinlevityksessä, viljelijöille voitaisiin tarjota kuhunkin peltoon parhaiten soveltuva maanparannusaine.
Kipsi, rakennekalkki ja maanparannuskuidut voivat vähentää savimailta eroosion mukana vesistöihin kulkeutuvaa fosforia useita kymmeniä prosentteja.
Luken tutkimuskumppaniensa kanssa tekemässä selvityksessä koottiin yhteen yli 40 Suomessa toteutetun tutkimuksen tulokset kipsin, rakennekalkin ja metsäteollisuuden kuitujen vaikutuksista peltomaiden fosforikuormitukseen.
Selvityksen tilasi ympäristöministeriö.
”Vesistöhyötyjen lisäksi maanparannusaineet parantavat peltojen viljelyominaisuuksia, kun niitä käytetään oikeissa kohteissa.”
Kipsi osoittautui tutkimuksissa tehokkaimmaksi keinoksi vähentää fosforihuuhtoumia. Se oli myös ainoa aine, jonka vaikutus ulottui hiukkasmaisen fosforin lisäksi veteen liuenneen fosforin vähentämiseen pelto- ja valuma-aluemittakaavan kokeissa.
”Vesistöhyötyjen lisäksi maanparannusaineet parantavat peltojen viljelyominaisuuksia, kun niitä käytetään oikeissa kohteissaan”, sanoo tiedotteessa Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.
”Kipsi on erinomainen kalsium- ja rikkilannoite, rakennekalkin käyttö vähentää maan happamuutta ja kuitujen mukana saadaan peltoon orgaanista ainesta, jonka määrä pelloissa on vuosikymmeniä ollut vähenevällä uralla.”
Nykyisessä kipsinlevitysmallissa viranomainen vastaa aineen hankinnasta, kuljetuksesta ja levityksen organisoinnista.
”Viranomaisen järjestämänä levitys on kustannustehokkaampaa ja sillä saavutetaan suurempi vähennys fosforikuormitukseen verrattuna siihen, että levitys olisi täysin viljelijöiden vastuulla ja heille korvattaisiin kulut osana maatalouden tukijärjestelmää”, sanoo tiedotteessa Luken tutkija Juho Valtiala.
Levitykset on kohdennettava ensisijaisesti eniten kuormittaville lohkoille, Luke toteaa tiedotteessaan. Kipsin levityksen suositellaan säilyvän viljelijöille maksuttomana ja rakennekalkille määritetään erillisen tarkastelun perusteella sopiva omakustannusosuus.
Selvitys kokonaisuudessaan: Maanparannusaineiden vaikutukset fosforikuormituksen vähentämiseen ja käytön tukemisen vaihtoehdot
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
