Kipsi estää fosforin valumia vesistöihin ja parantaa maan rakennetta – maksuton peltolevitys jatkuu
Kasvanut kiinnostus kipsin levitykseen pelloille osoittaa viljelijöiden vahvaa sitoutumista vesiensuojeluun. Viljelijän kannattaa sopia syksyn viimeisistä levityksistä nyt, muistuttavat ely-keskukset.Tilaajalle
Kipsin levitystä syyskuussa. Arkistokuva. Kuva: Carolina HusuMaanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella, kerrotaan ely-keskusten tiedotteessa.
Kipsi-hankkeen päättyessä maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman kautta vuosittain päätettävien määrärahojen puitteissa. Kipsin levitys tulee painottumaan Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueille.
Viljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin.
Hanke on levittänyt kipsiä yhteensä 75 000 peltohehtaarille Suomen rannikkoalueilla vuosina 2020–2025. Tutkimusten mukaan maanparannuskipsi parantaa peltojen rakennetta ja vähentää eroosiota ja fosforikuormitusta vesistöihin sekä savimailla että karkeammilla maalajeilla.
”Nyt viimeistään on oikea aika sopia levityksistä urakoitsijan kanssa.”
Tänä vuonna hankkeeseen on liittynyt runsaasti uusia viljelijöitä ja levitysala on lisääntynyt. Tämä osoittaa viljelijöiden vahvaa sitoutumista vesiensuojeluun ja halua hyödyntää kipsin tarjoamia mahdollisuuksia ravinnehuuhtoutumien vähentämiseksi, mainitaan tiedotteessa.
”Nyt viimeistään on oikea aika sopia levityksistä urakoitsijan kanssa. Viljelijä voi päättää kipsipäätöksen saatuaankin, haluaako hän levityksen pellolleen”, neuvoo hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Kipsin levitystä rahoitetaan ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Kipsin levitys on saanut lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
