Kotimaiselle sianlihalle haetaan lisäarvoa laatumerkin avulla

Sianlihan alkutuotannon laatujärjestelmää on rakennettu viisi vuotta. Mukana ovat olleet isot lihatalot Atria, HK, Saarioinen ja Snellman sekä Eläintautien torjuntayhdistys ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös tuottajien edustus.

Uusi laatujärjestelmä sai nimekseen Laatuvastuu.

Yhä useampi kuluttaja kertoo mielipidetutkimuksissa haluavansa ostaa vastuullisesti tuotettua lihaa. Valintojen pohjaksi on kuitenkin tarjolla hyvin vähän tietoa.

Pakkauksesta ei selviä, miten eläinten terveyttä on hoidettu ja millaisissa oloissa ne ovat eläneet. Tällä hetkellä vain luomumerkki kertoo selkeästi tuotantotavasta.

Suomessa on jo pitkään ollut käytössä järjestelmiä, jotka luovat lihantuotannolle olemassa olevia lakeja ja asetuksia tiukemmat vaatimukset.

Kansallinen lainsäädäntö vaatii, että sioilla on enemmän tilaa kuin EU-lainsäädännön mukaan tarvitaan.

Sikojen saparoita ei meillä saa leikata. Useimmissa muissa EU-maissa niin tehdään – hännänpurennan estämiseksi.

Eläintautien torjuntayhdistyksen rakentamassa Sikava-järjestelmässa mukana olevien tilojen eläimet ovat jatkuvassa ja suunnitelmallisessa terveysseurannassa.

Kotimaiselle laatutyölle ei ole saatu lisähintaa, koska kuluttajat eivät tunne käytössä olevia järjestelmiä. Uuden laatumerkinnän avulla ne pyritään tuomaan kaikkien tietoisuuteen.

Sianlihapakkauksiin merkinnät tulevat grillikauden kynnyksellä, 1. toukokuuta alkaen.

Tavoitteena on, ettei kuluttajan jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

Merkin toivotaan johtavan siihen, että laatulihan hinta eriytyy ulkomaisesta peruslihasta.

http://www.lihatiedotus.fi