Tilojen talouden hallinta ratkaisee rahoitusta haettaessa – ”Käytännössä on oltava jo valmiiksi Suomen parhaassa neljänneksessä”

Maatalouskonekauppa ja tilojen investointipäätökset ovat olleet paineiden alla, mutta valoakin on näkyvissä. Ilkka Jokitalo Turun Konekeskus oy:n Ylivieskan myymälästä kertoo, että vuosi on ollut kaupanteon näkökulmasta vaihteleva.

”Alkuvuosi ja kesä olivat vilkkaita, mutta elokuu ja syyskuun alku taas poikkeuksellisen hiljaisia. Sen jälkeen tilanne on kuitenkin normalisoitunut. Näyttelyissä oli hyvä mieliala ja yhteydenottoja tuli hyvin, joten nyt mennään luottavaisin mielin eteenpäin”, Jokitalo toteaa viitaten lokakuussa pidettyihin maatalouskonemessuihin.

Kustannusten ja korkojen nousu näkyvät Jokitalon mukaan konekaupassa, kuten muillakin aloilla. Samalla luotonantajat ovat kiristäneet vaatimuksiaan.

”Ennakointi ja talouden hallinta on entistä merkittävämpi asia, kun päätetään investoinneista.”

Investoinneille ja toiminnan tehostamiselle on alalla paljon tarvetta, muun muassa tilakokojen kasvun myötä.

Pro Agria Keski-Pohjanmaan erityisasiantuntija ja palvelupäällikkö Juha Nivala toteaa, että moni tila joutuu jarruttelemaan jopa välttämättömiä investointeja.

Nivala neuvoo tiloja esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa, velkajärjestelyissä ja investointihankkeiden taloussuunnittelussa. Hänen mukaansa yksi merkittävä muutos rahoituksen myöntämisessä on vakuuksien pienentynyt painoarvo.

”Vakuuksien ohella tilan kannattavuus ja maksuvalmius ovat nousseet entistä tärkeämmiksi. Pankille ei enää riitä, että vakuuksien realisointi kattaisi mahdolliset ongelmat. Maksuvalmiuden on oltava sellainen, että velat pystytään maksamaan ilman realisointia”, Nivala selventää.

Maksuvalmiutta edellytetään, olipa kyseessä sitten korjaus- tai energiainvestointi, konekannan uusiminen tai vaikkapa lypsyrobotin hankinta työn helpottamiseksi. Kun rahoitusta haetaan uusiin tuotantorakennuksiin ja laajentamiseen, tilan kannattavuus on ratkaiseva tekijä.

"Käytännössä tilan on oltava jo valmiiksi Suomen parhaassa neljänneksessä eri tunnuslukujen perusteella, jotta rahoittajat näkisivät investoinnin kannattavana. Jos pohjana on vain oletus, että investoinnin myötä luvut paranevat, riskit ovat liian suuret”, Nivala toteaa.

Toinen lyhyen aikavälin muutos, jonka Nivala mainitsee, on maksuohjelmien muuttamisen hankaloituminen. Aiemmin maksuvaikeuksia on saatettu ratkoa uusimalla vanhoja lainoja ja pidentämällä niiden takaisinmaksuaikoja, mutta nyt lähtökohtana on, että lainat maksetaan sovitun ajan puitteissa.

”Tämä on johtanut siihen, että osa tiloista on vaihtanut pankkia, jotta maksuohjelmaa voitaisiin tarkastella uudelleen. Periaatteessa maksuvalmius tulisi kuitenkin saada tasapainoon muilla keinoin kuin pankkia vaihtamalla”, Nivala sanoo.

Juha Nivalan mukaan tarvetta investoinneille riittää, mutta moni tila joutuu jarruttelemaan taloustilanteen vuoksi. Kuva: Hanna Perkkiö

Suurissa investoinneissa tilojen yhteishankkeilla on pitkät perinteet, eikä nykytilanne ole Nivalan mukaan muuttanut tätä merkittävästi

”Kun kaksi tilaa yhdistää voimansa, työvoima ja peltoala mahdollistavat suuremman yksikön. Samalla vakuudet saadaan riittävälle tasolle suurten investointien toteuttamiseksi.”

Parhaimmillaan tehtäviä ja vastuita voidaan jakaa kiinnostuksen ja osaamisen mukaan, mikä keventää yksittäisen yrittäjän työtaakkaa. Nivalan mukaan onnistuneen yhteisyrittäjyyden kannalta ratkaisevaa on toimiva henkilökemia ja yhteinen näkemys tilan kehittämisestä.

”Hankaluuksia voi syntyä silloin, jos yksi haluaa laajentaa ja ottaa lisää lainaa, kun taas toinen haluaa maksaa velat pois mahdollisimman nopeasti.”