Maitotilalla työskentelevä Frida Dahlborg antoi Tomas Kjellmanille kiitokseksi yritysesittelystä wästerbottenilaista juustoa. Kuva: Visa Vilkuna
Nuori hollantilaisviljelijä hankki tilan Ruotsista – ”Alankomaissa minulla ei olisi ollut mitään taloudellisia mahdollisuuksia hankkia maatilaa”
Kolmisenkymmentä ruotsalaista maidontuottajaa ja maatiloilla työskentelevää nuorta tutustui runsas viikko sitten maamme ruotsinkielisen Pohjanmaan maatalouteen. Vierailu oli antoisa puolin ja toisin.Tilaajalle
Maanviljelijät Gilbert Schukken (vas.), Johan van de Kamp ja Ewoud Nauta olivat erittäin tyytyväisiä Suomen retkeen. Kuva: Visa VilkunaLahden vastakkaisella puolella toimivat nuorten tuottajien yhdistykset ovat varsin aktiivisia. Nuoret viljelijät uskovat maatalouden merkityksen korostuvan tulevina vuosina.
Opintomatkoja tehdään luonnollisesti kotimaassa, mutta Suomen ohella vierailuja on tehty myös Norjaan ja Baltian maihin. Vaikka kyse oli tuottajien opintomatkasta, mukana oli runsaasti maitotiloilla työsuhteessa työskenteleviä maatalousalan ammattilaisia.
Tämänkertaisella Suomen matkalla tutustuttiin muun muassa Eurobullin 1800 paikkaiseen maitorotuisten sonnien kasvattamoon, Ahlvikin 160 lypsylehmän navettaan, Räfbackens Ranchin emolehmätilaan ja Sigg Gardenin tomaatinviljelyyn.
Maatalouskaupan tilannetta valotettiin Tomas Kjellmanin tiloissa ja koneenvalmistukseen tutustuttiin Elhon tehtaalla. Suomen puolella matkan järjestäjänä ja vierailukohteiden organisoijana toimi Österbottens Svenska Producentförbund r.f:n eli ÖSP.
Gunsmarkissa 120 lypsävän karjaa hoitava Gilbert Schukken oli kohtuullisen tyytyväinen Ruotsissa vallitsevaan maidon hintaan ja sen hienoiseen nousemiseen. Joskus maidon hinta on ollut parempikin, kuin tämänhetkinen 52 sentin litrahinta.
Kaikesta huolimatta Schukken näkee ruotsalaisen maidontuotannon ja koko maatalouden tulevaisuuden varsin valoisana. Ruokaa syödään joka päivä ja syöjiä syntyy maailmaan kaiken aikaa lisää.
Alankomaalainen maatalon poika Johan van de Kamp halusi maidontuottajaksi, mutta hänen vanhempansa olivat liian nuoria luovuttamaan tilaa pojalleen. Niinpä van de Kamp suuntasi Ruotsiin.
Hän hankki puolisonsa kanssa muutama vuosi sitten maatilan Överklintenistä.
”Alankomaissa minulla ei olisi ollut mitään taloudellisia mahdollisuuksia hankkia maatilaa. Mutta pohjoisemmasta Ruotsista löytyi mukavan kokoinen tila. Lypsyssä on tällä hetkellä 72 lehmää”, van de Kamp kertoo.
Nuoret ruotsalaisviljelijät vaikuttivat olevan aidon kiinnostuneita näkemästään. Kuva: Visa VilkunaFlarkenin kylässä yhden robotin maitotilaa pyörittävä Ewoud Nauta on harmistunut jatkuvasti kiristyvästä EU-byrokratiasta ja paikoitellen voimakkaassa ristiriidassa olevista säännöistä ja ohjeista. Samaan aikaan kun puhutaan puurakentamisen suosimisesta, tuleekin puiden kaatamiskielto tulevan navetan tontilta.
Luomutuotannon lisääminen on kirjattu niin Ruotsin kuin Suomenkin hallitusohjelmiin. Mutta jatkuvasti paisuvalla byrokratialla luomuviljelijät tavallaan pakotetaan luopumaan luomusta.
Isäntäkolmikko on tyytyväinen Ruotsissa vallitsevaan maatilojen rahoitustilanteeseen. Hyvin perusteltuihin ja seikkaperäisillä kannattavuuslaskelmilla varustettuihin investointeihin saa rahoitusta. Tällä hetkellä rakennusinvestointeihin tuntuu saavan rahoitusta helpommin kuin kone- ja laiteinvestointeihin.
Isäntien mukaan tämän tyyliset opintomatkat ovat erittäin mukavia ja opettavaisia. Vierailut toisilla maatiloilla antavat aina uusi virikkeitä oman tilan kehittämiseen.
Yhdessä reissaaminen antaa myös vertaistukea, kun saa keskustella muiden viljelijöiden kanssa. Ja parastahan tällä Suomen reissulla oli se, ettei kielivaikeuksia ollut.
- Osaston luetuimmat
