Lypsyrobottiin liittyviä asennustöitä teki kiireisimpänä viikkona yhtä aikaa 14 ihmistä, muistelee Aki Makkonen tiukkaa asennusaikataulua. Pihattoon lisättiin myös ilmanvaihtoa, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Kuva: Terhi Torikka
Asemalypsy vaihtui robottiin vain kuudessa viikossa Parikkalassa – ”Ei kukaan uskonut, että siihen aikatauluun pystytään”
Robottilypsyyn siirtymisellä tavoitellaan Puola-ahon tilalla jo valmiiksi korkean tuotoksen nousua.TilaajalleParikkala
Makkosen maitotilalla Parikkalassa siirryttiin robottilypsyyn nopealla aikataululla. Kuvassa etualalla Ulla-lehmän kanssa karjamestari Satu Ehrlund, takana Aki Makkonen sekä tämän Arttu-poika, joka auttaa välillä tilan töissä. Kuva: Terhi TorikkaEnsimmäinen palaveri navetan muutostöistä pidettiin marraskuun kolmantena päivänä, ja työt alkoivat 7.11. Lehmät lypsettiin robotilla ensimmäisen kerran 27.11.
”Ei kukaan uskonut, että siihen aikatauluun pystytään”, parikkalalainen maatalousyrittäjä Aki Makkonen myöntää.
Lypsyrobotti saapui tilalle viikkoa ennen sen käyttöön ottamista. Intensiivisimmän rakennusviikon aikana navetassa työskenteli enimmillään 14 henkilöä, kun sähköjä ja vesiliitoksia kytkettiin.
”Alustan valupinta oli vielä edellisenä iltana märkä, mutta ehti onneksi kuivua aamuksi.”
Tiukan aikataulun määritti robotin saapuminen. ”Tuo oli asennusryhmälle ainut mahdollinen ajankohta vuoden 2024 puolella, muuten investointi olisi venynyt keväälle.”
Muutostöitä navetassa rajoitti se, että maidontuotanto ei saanut keskeytyä. Työt piti valtaosin ajoittaa niihin hetkiin, jolloin lypsyasema ei ollut käytössä.
”Itse mittasin koko ajan seuraavia vaiheita varten, että ei sattuisi mokia. Todella stressaavaa oli ja vähillä unilla mentiin, mutta kenellekään ei tullut hermoromahdusta”, Makkonen naurahtaa.
Robotti-investoinnin suunnittelu käynnistyi saman vuoden juhannuksena. Pohdinnassa oli myös uusi halli kahdella robotilla, mutta se tuntui nykytilanteessa liian isolta riskiltä.
”Harkitsin käytettyä konetta, mutta De Laval näki tilassa potentiaalia, ja tarjosi uuden sukupolven VMS 310 -mallia.”
Hankinnalla haluttiin parantaa eläinten oloja sekä saada karjasta lisää dataa hyödynnettäväksi. Lisäksi robottilypsy antaa työaikoihin joustoa ja vähentää työvoiman tarvetta. Ennen lypsy vaati kaksi tekijää, nyt riittää yksi, Makkonen kertoo.
”Ongelmiin päästään kiinni jo ennen, kuin ne varsinaisesti näkyvät lehmässä.” Aki Makkonen
Maidontuottaja Aki Makkonen on tyytyväinen robotti-investointiin. Myös pankki saa kiitosta sujuvasta rahoittamisesta. Kuva: Terhi TorikkaTammikuun alussa robotti on lypsänyt tilan lehmiä jo runsaan kuukauden. Vanha asema on purettu pois ja sen paikalle on rakennettu uusia makuuparsia. Robotti sijaitsee pihaton keskiosassa.
”Ensimmäiset neljä päivää robotin asennuksen jälkeen rauhoitettiin rakentamiselta. Silloin keskityttiin ohjaamaan lehmiä vuoroissa robotille lähes kellon ympäri, tavoitteena sekoittaa lypsyrytmi, johon ne olivat asemalla tottuneet”, Makkonen kertoo.
Eläimet ovat sopeutuneet nopeasti.
”Näillä on hyvä stressinsietokyky. Enemmän meillä on tässä sisäistettävää kuin lehmillä”, Makkonen toteaa.
”Näillä on hyvä stressinsietokyky. Enemmän meillä on tässä sisäistettävää kuin lehmillä.” Aki Makkonen
Kennelalaa opiskellut maaseutuyrittäjä Satu Ehrlund löysi kutsumuksensa lehmien parista. Kuva: Terhi TorikkaKarjan yli 13 000 kilon keskituotoksen pelättiin muutoksessa notkahtavan, mutta pudotus rajoittui ensimmäisiin päiviin.
”Nyt asemalla tuotettu raja on jo rikottu, ja keskituotos on noussut noin 200 kiloa”, karjamestari Satu Ehrlund kertoo.
Tavoitteena on yli 14 500 kilon keskituotos.
”Se on ihan realistinen tavoite, sillä jo robotin tuoma lisälypsykerta nostaa tuotoksen yli 14 000 kiloon. Hyvät tulokset motivoivat eteenpäin ja tekemään paremmin. Tästä sai myös uutta intoa työhön”, Makkonen sanoo.
”Nyt on lisää työkaluja näyttää, mihin pystytään”, Ehrlund lisää.
”Nyt on lisää työkaluja näyttää, mihin pystytään.” Satu Ehrlund
Seminologi Miia Berg siementää brown swiss -lehmän, jonka häntää karjamestari Satu Ehrlund pitelee. Kuva: Terhi TorikkaInvestoinnin hinnaksi tuli muutostöineen noin 350 000 euroa. Rahoitus järjestyi Makkosen mukaan jopa yllättävän jouhevasti ja maltillisella korolla.
”Olin jo varautunut vaihtamaan pankkia, mutta se ei ollutkaan tarpeen. Lainan saamisessa korostui se, että olen hoitanut asiat pankin suuntaan aina hyvin. Sain samassa yhdessä rahoituksen myös peltoalaan, joka sattui juuri tähän saumaan tulemaan tarjolle.”
Makkonen uskoo, että robotti-investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin paitsi nousevan tuotoksen, myös aiempaa parempien ennakointimahdollisuuksien ansiosta.
”Ongelmiin päästään kiinni jo ennen, kuin ne varsinaisesti näkyvät lehmässä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
