Teollisuus toivoo öljykasvien satomääriin tuntuvaa lisäystä - ”Satotason nosto parantaa myös kannattavuutta”
Öljykasvien viljelyalan nosto on teollisuuden tahtotila. Kotimaisen raaka-aineen kysyntä ylittää tarjonnan reippaasti.Tilaajalle
Rypsin ja rapsin viljelyala pieneni taas tänä vuonna, vaikka pyrkimys on saada tuotantomäärät nousuun kotimaisen raaka-aineen saatavuuden parantamiseksi. Kuva: Johannes TervoToimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha Alavuden Öljynpuristamolta arvioi syksyn öljykasvisadon kohtuulliseksi.
”Kukinta on ollut hyvän näköistä ja pitkäkestoista. Sadetta on tullut kukinnan aikana, joten tilanne on alkukesän kuivuudessa ennakoitua parempi, vaikka huippusatoa ei odoteta. Syksyn sateista riippuu nyt paljon. Öljykasvien osalta satonäkymän voi todeta vasta kun sato on laarissa”, Yli-Kuha summaa.
”Tänä vuonna pahkahomeen riski on kohonnut, toivottavasti sitä vastaan on ruiskutettu”, Yli-Kuha mainitsee.
Alavuden Öljynpuristamolla käytetään vain kotimaista raaka-ainetta.
”Meidän kaltaiselle pienelle toimijalle raaka-aineen saatavuuden osalta tilanne on parempi, mutta kokonaisuutena tarvitsisimme Suomessa huomattavasti enemmän pinta-alaa rypsin viljelyyn. Notkosta ollaan nousemassa, mutta viljelyalat ovat edelleen pieniä.”
Rypsin ja rapsin hinta on ollut nousussa viime vuodet.
”Jo ennen Ukrainan sotaa hinnat lähtivät nousuun, kun öljykasveista on ollut globaalisti pulaa. Varastot ovat pienentyneet.”
Yli-Kuha toetaa, että positiivinen hintakehitys ei riitä. Viljelijät eivät siirry ölykasveihin vain hintapiikin perässä.
”Viljely on suunnitelmallista tekemistä, jossa viljelykierto laaditaan pitkällä tähtäimellä. Öljykasvien viljelyssä on monia haasteita, ne vaativat hyvän maaperän, perehtymistä ja seurantaa menestyäkseen.”
Kysyntää kotimaisille öljykasveille on.
”Suomalaiset eivät ole öljyjen suurkuluttajia, vähittäiskaupassa markkina on pientä. Teollisuudessa kysyntää kuitenkin on kotimaiselle raaka-aineelle tuotantoa enmmän”, Yli-Kuha toteaa.
Myös Apetit Kasviöljyn hankintapäällikkö Mikael Ingman toivoo öljykasvien viljelyyn nostetta. Kotimaista raaka-ainetta ostetaan sen, mitä saatavissa on.
”Tavoite on viljelyalan nostaminen, mikä on useamman vuoden projekti. Viime vuoden kylvöolosuhteet pelasivat rypsin pussiin, kun kylvökauden sadejakson vuoksi moni teki myöhäisemmät kylvöt rypsillä. Tänä keväänä vastaavaa ei nähty ja pinta-ala pieneni.”
Suomen öljykasvien tuonnista valtaosa tulee Virosta ja muista Baltian maista.
”Tänä vuonna Viron tilanne on sama, huippusatoa ei tule. Euroopassa satoennusteet ovat viime vuoden tasoa”, Ingman selvittää.
Viljelykierto tuo Ingmanin mukaan myös haasteita viljelyyn.
”Syysrapsi on saatava kylvöön elokuun alussa. Usein tähän on hankala ehtiä lohkon esikasvin kanssa. Viljelykiertoon pitää löytää toimivia ratkaisuja.”
Raaka-aineen kotimaisuusasteen nousu palvelee myös valkuaisomavaraisuuden parantamista. Ingman pitää satotason nostoa ykkösasiana.
”Jos 1000 kilon hehtaarisatoa pidetään hyvänä, rima on liian matalalla. Satotasot pitää saada kestävälle tasolle, jolloin kannattavuuskin kasvaa. Mielestäni hintasuhde vilja- ja öljykasveilla on sopiva, kunhan satotasot saadaan tavoitemääriin.”
Etenkin syyskylvöissä on käyttämätöntä potentiaalia.
”Talvet ovat muuttumassa leudommiksi ja keväät kuivemmiksi. Tilanne on aivan eri, kuin 10 vuotta sitten. Tämä näkyy siinä, että vahvoilla vilja-alueilla siirrytään enemmän syyskasvien viljelyyn. Talvehtiminen onnistuu useammin kuin epäonnistuu”, korostaa Ingman.
- Osaston luetuimmat
